Japani – Aasian todellinen talousmahti

Suurlähettiläs Pauli Oppaan Japanin kehitystä kuvaavan kirjan 2. päivitetty kovakantinen painos
Japani – Aasian todellinen talousmahti kuvaa Japanin kehitystä toisen maailmansodan jälkeen. Sodan aineellisesti ja henkisesti raunioittamassa maassa amerikkalaismiehitys ja vuosia kestänyt karmaiseva köyhyys aiheuttivat valtavia yhteiskunnallisia mullistuksia. Japani asetti tavoitteekseen länsimaisen tason saavuttamisen ja sen ylittämisen. Ankaralla työllä ja säästäväisyydellä japanilaiset saavuttivat tavoitteensa 1980-luvulla. Japani tunnustettiin yleisesti maailman menestyneimmäksi, useita aloja dominoivaksi teollisuusvaltioksi. Japanin vahvistuva talous herätti Yhdysvalloissa kasvavaa pelkoa ja vihaa. Mielipidemittaus osoitti amerikkalaisten enemmistön pitävän Japanin talousmahtia suurempana vaarana kuin Neuvostoliiton sotilasvoimaa.
''Kuuden vuoden oleskelu Japanissa teki Oppaasta epäilemättä Japanin tuntijan ja Japanin ystävän.''
Esko Rantanen (Talouselämä, 10.8.2007)
''...mainio, perusteellinen mutta yleistajuinen...Kirja onnistuu lähes joka sivulla avaamaan lukijalle uusia näkökulmia.''
Matti Kalliokoski (Sanomalehti Ilkka, 12.8.2007)
''Kirjaa pidetään ehkäpä merkittävämpänä suomalaisena Japanin taloutta käsittelevänä teoksena.''
Suomen Tokion suurlähetystön verkkosivut (23.8.2007)
''...Opas on kirjoittanut järeän teoksen Japanin talouslamasta ja sen jälkeisestä kehityksestä...itäisestä saarivaltiosta ja sen yhteiskunnasta kiinnostuneelle ''
Seppo Heikki Salonen (Uutispäivä Demari, 6.11.2007)

Valikoituja kirjan teemoja

Glokalisaatio

Globalisoitumisen yhteydessä tapahtuu myös alueellista ja paikallistumiskehitystä, lokalisoitumista, erityisesti pyrkimystä hallinnon hajasijoitukseen ja paikallisen päätöksenteon lisäämiseen. Tällaista samanaikaista globalisoitumista ja lokalisoitumista tutkijat ovat nimittäneet glokalisaatioksi. Japanilaiset ovat yleisesti tajunneet, että kansojen ja tapojen moninaisuus on tunnustettava itseisarvo. Jokaisella kansalla on oma identtisyytensä ja jokaisen tulisi tiedostaa paikkansa. Tiedostamatta omaa itseään ja omia tavoitteitaan kansakunnan on vaikeata selviytyä ja pitää puoliaan globalisoitumiskehityksessä...
Sanaa globalisaatio, maailmanlaajuistuminen tai maapalloistuminen, käytettiin tiettävästi ensimmäisen kerran vuonna 1962. Tutkimuksen mukaan Yhdysvaltain valtalehdet The New York Times ja The Washington Post käyttivät sanaa 1990luvun puoliväliin asti vain satunnaisesti. Sen jälkeen sanan käytön kasvukäyrä on ollut hyvin jyrkkä. Muutaman viime vuoden aikana globalisaatiosta on kirjoitettu tuhansia akateemisia tutkimuksia ja julkaistu satoja kirjoja. Miltei jokainen kirjoittaja näyttää määritelleen sanan merkityksen omalla tavallaan.
Globalisaatio maailman talouksien ja yhteiskuntien lisääntyvä yhdentymiskehitys on ollut viime vuosien kansainvälisen talouskeskustelun ja kiistelyn eräs kuumimmista aiheista. Globalisaatio on antanut taloudelliselle toiminnalle uusia ja houkuttelevia mahdollisuuksia. Sen myönteisenä piirteenä on nähty Kiinan, Intian ja muiden pari vuosikymmentä sitten köyhinä pidettyjen maiden nopea edistyminen ja köyhyyden väheneminen. Monissa piireissä on juhlittu globalisaation saavuksia aikamme merkittävimpinä tapahtumina. Globalisaatio on saattanut ihmiset ja kansakunnat läheisemmiksi. Sen avulla on syntynyt enemmän rikkautta ja hyvinvointia kuin mitkään aikaisemmat sukupolvet ovat kokeneet. Yhdessä informaatioteknologian huiman kehityksen kanssa globalisaatio on lyhyessä ajassa mullistanut elämämme maailmankylässä.
Globalisaatio on kuitenkin synnyttänyt myös merkittävää kansainvälistä vastustusta, koska sen on katsottu edistäneen epätasaarvoa ja ympäristön huononemista. Esimerkiksi Afrikkaa koskevat globalisaation selvitykset osoittavat, että sen ulkopuolelle jääneet maat ovat kokeneet globalisaation luoneen ja pakottavalla tavalla tyrkyttäneen niille turmiollisia menettelytapoja, jotka ovat johtaneet yhteiskunnan raakaaineiden riistoon. Globalisaatio ei ole toiminut toivotulla tavalla myöskään sen vuoksi, ettei se ole levinnyt kaikkialle maailmassa. Afrikan köyhät maat eivät ole kyenneet integroitumaan globaaliin talouteen. Syynä voi olla yksinkertaisesti se, ettei köyhä maa eivätkä sen kansalaiset ole kyenneet kehittymään globalisoitumisen edellyttämälle tasolle...
Maailmanlaajuisena ilmiönä globalisoituminen edustaa pitkän ja monimutkaisen kehityksen tulosta. Japanin globalisoitumisesta puhuttaessa on sen sijaan syytä korostaa, että kysymys on vasta 1980luvulla aktiivisesti alkaneesta ja sen loppupuolella voimistuneesta kehityksestä. Japanille globalisoituminen on aiheuttanut tuotantoelämän jatkumisen, työllisyyden säilymisen ja hyvinvoinnin kannalta uudenlaisen, uhkaavalta tuntuvan tilanteen. Ilmiö on viime aikoina tullut suomalaisillekin hyvin tutuksi. Japanissa se on herättänyt kysymyksen, miten kotimainen tuotanto kyetään säilyttämään riittävän korkealla tasolla täystyöllisyyden ylläpitämiseksi, kun pääomat liikkuvat vapaasti ja globalisoituneet yritykset siirtävät tuotantoaan itselleen edullisimpiin olosuhteisiin maasta toiseen...
Sivut 87, 218, 222, 235236, 239240, 264, 315, 324, 338344, 369
Lue lisää
Toteutus:Viestintäratkaisut Webmaster Kirjaudu sisään