Yritysten monikansallinen strategia

Herätyskellojen olisi pitänyt alkaa soida Japanissa vuonna 1986, jolloin jenin arvon todettiin nousseen kahdeksassa kuukaudessa 50 prosenttia. Arvonnousu oli paljon nopeam-paa kuin kukaan hallituksessa tai liikemaailmassa olisi toivonut. Näin nopean nousun vauhtia olisi pitänyt hillitä kansainvälisen koordinoinnin avulla. Hallitus ei kuitenkaan tehnyt mitään asian hyväksi.
Yritykset vastasivat sen sijaan jenin arvonnousuun harkitsemalla uudelleen strategiaansa. Ne pitivät kansainvälistymistä tärkeimpänä tehtävänään. Ne luottivat uuteen, kansainväli-seen työnjakoon. Yritykset loivat itselleen ulkomailla sijaitsevia osien ja raaka-aineiden toimittajaverkkoja. Tämä aiheutti ajan mittaan aukkoja kotimaassa oleviin verkkoihin, jotka aikaisemmin sitoivat yritysryhmiä läheiseen yhteistyöhön. Joissakin tapauksissa yritykset siirsivät koko tuotantoprosessinsa eri vaiheet ulkomaille ja keskittyivät Japaniin jäävissä toiminnoissaan vain tutkimus- ja kehitystyöhön sekä markkinointiin. 1980-luvun jälkipuoliskolla Japanissa voitiin nähdä suljettujen markkinoiden ajan alkavan päättyä, kauden, jolloin liikesuhteet rajoittuivat saman yritysryppään jäsenten välisiksi.
Tämä perinteisten hankinta- ja tuotantojärjestelmien uudelleen organisointi merkitsi erit-täin tärkeätä kehitysvaihetta. Kun yritysten tavoitteeksi asetettiin kannattavuuden ja kilpai-lukyvyn ylläpitäminen, ne ryhtyivät siirtämään voimavarojaan muualle. Tällaiset toi-mintaohjelmat alkoivat muuttaa japanilaisia yrityksiä eri maissa toimiviksi monikansalli-siksi yrityksiksi, joiden tuotantojärjestelmät kattavat koko maailman.
Sivut 227-229

Valikoituja kirjan teemoja

’Freeter’, elämää opiskeleva nuori

On esitetty arvioita, että japanilaisten nuorten työkäyttäytymisen uusi trendi saattaa muuttaa kansakunnan lopullisesti. Tällä tarkoitetaan nuorten uusia asenteita ja muodikkaana pitämää tapaa opiskella elämää. Japanissa näistä nuorista käytetään freeter termiä. Sillä tarkoitetaan loppututkinnon suorittanutta, 1534 vuotiasta, tilapäis tai osaaikatyössä olevaa henkilöä, joka ei enää opiskele. Freeter yleensä kyllästyy nopeasti saamaansa pysyvään työpaikkaan ja ryhtyy kokeilemaan työn murheista vapaampaa elämää. Freetereitä oli tehtyjen arvioiden mukaan noin 2,5 miljoonaa vuonna 2005. Koulutuksensa päättäneistä nuorista suuri osa sanoutuu nykyään irti työpaikastaan kolmen ensimmäisen vuoden aikana: keskikoulun suorittaneista 70 , lukion päättäneistä 50 ja akateemisen loppututkinnon suorittaneistakin 30 .
Sivut 119, 133134
Lue lisää
Toteutus:Viestintäratkaisut Webmaster Kirjaudu sisään