Yritysten monikansallinen strategia

Herätyskellojen olisi pitänyt alkaa soida Japanissa vuonna 1986, jolloin jenin arvon todettiin nousseen kahdeksassa kuukaudessa 50 prosenttia. Arvonnousu oli paljon nopeam-paa kuin kukaan hallituksessa tai liikemaailmassa olisi toivonut. Näin nopean nousun vauhtia olisi pitänyt hillitä kansainvälisen koordinoinnin avulla. Hallitus ei kuitenkaan tehnyt mitään asian hyväksi.
Yritykset vastasivat sen sijaan jenin arvonnousuun harkitsemalla uudelleen strategiaansa. Ne pitivät kansainvälistymistä tärkeimpänä tehtävänään. Ne luottivat uuteen, kansainväli-seen työnjakoon. Yritykset loivat itselleen ulkomailla sijaitsevia osien ja raaka-aineiden toimittajaverkkoja. Tämä aiheutti ajan mittaan aukkoja kotimaassa oleviin verkkoihin, jotka aikaisemmin sitoivat yritysryhmiä läheiseen yhteistyöhön. Joissakin tapauksissa yritykset siirsivät koko tuotantoprosessinsa eri vaiheet ulkomaille ja keskittyivät Japaniin jäävissä toiminnoissaan vain tutkimus- ja kehitystyöhön sekä markkinointiin. 1980-luvun jälkipuoliskolla Japanissa voitiin nähdä suljettujen markkinoiden ajan alkavan päättyä, kauden, jolloin liikesuhteet rajoittuivat saman yritysryppään jäsenten välisiksi.
Tämä perinteisten hankinta- ja tuotantojärjestelmien uudelleen organisointi merkitsi erit-täin tärkeätä kehitysvaihetta. Kun yritysten tavoitteeksi asetettiin kannattavuuden ja kilpai-lukyvyn ylläpitäminen, ne ryhtyivät siirtämään voimavarojaan muualle. Tällaiset toi-mintaohjelmat alkoivat muuttaa japanilaisia yrityksiä eri maissa toimiviksi monikansalli-siksi yrityksiksi, joiden tuotantojärjestelmät kattavat koko maailman.
Sivut 227-229

Valikoituja kirjan teemoja

Maatalouspolitiikka

Korkeiden kotimaisten ja alhaisten ulkomaisten maataloustuotteiden hintojen välinen kuilu syveni 1980-luvulla edelleen jenin arvonnousun ja alenevien maailmanmarkkinahintojen myötä. Vääristyneet hinnat olivat esimerkkinä siitä, miten jenin nouseva vaihtoarvo teki Japanin talouden uudistamisen välttämättömäksi. Japanin maatalouspolitiikassa vastustettiin vielä 1980-luvun puolivälissä muutoksia, vaikka radikaalisten uudistusten tarve oli huutava. Maataloudelle annettu suojelu on ollut luonteenomaista Japanin pyrkimykselle säilyttää kotimaiset talousjärjestelmänsä, vaikka ne eivät enää vaikuttaneet kansainvälisten näkökohtien kannalta järkeviltä. Japanin suljettujen ovien maatalouspolitiikka ärsytti muita maita ja lisäsi paineita Japanin eristämiseksi globaalista yhteisöstä.
Lue lisää

Tyynenmeren alueen vuosisata

Itä-Aasian maiden, erityisesti Kiinan tarjoamista suurista mahdollisuuksista puhuttiin 1990-luvulla paljon Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Maailmanpankki julkaisi 1993 erittäin optimistisen raportin globaalin talouden näkymistä ja Itä-Aasian kehitysmaista. Siinä ennustettiin Kiinan, Taiwanin ja Hongkongin yhteenlasketun bruttokansantuotteen nousevan 9 800 mrd dollariin vuonna 2002. Se olisi tehnyt "Kiinan talousalueesta" maailman suurimman. Raportissa hehkutettiin kiitosta Itä-Aasian talousalueelle. Sen nähtiin saavuttaneen vakaan aseman maailmantalouden kasvukeskuksena. Tämä kuulosti kauniilta musiikilta Kiinan johdon korvissa, koska aikaisemmat puheet Japanin johtoasemasta Itä-Aasian kasvukeskuksessa muuttuivat nyt arvioissa Kiinan mahtiaseman aikakaudeksi. Maailman huomio kääntyikin Itä-Aasiaan ja erityisesti Kiinaan. Ihmiset uskoivat 21. vuosisadan muodostuvan "Tyynenmeren alueen vuosisadaksi".
Lue lisää
Toteutus:Viestintäratkaisut Webmaster Kirjaudu sisään