Vauras ja tasa-arvoinen kansa

Japanilaiset toteuttivat 1900-luvun jälkipuoliskolla vanhan unelmansa, koko kansakunnan hyvinvoinnin saavuttamisen. Japani on pyrkinyt luomaan kansalaisilleen vauraan ja mahdollisimman tasa-arvoisen elintason ja elämisen edellytykset riippumatta ihmisten työ-tehtävistä ja asuinpaikasta. Sen nykyiset yhteiskunnalliset järjestelmät, hallinto, yksityis-sektorin toiminnan sääntely, opetuslaitos ja sosiaaliturvajärjestelmä ovat pitkään ja yleensä varsin tehokkaasti toimineet asetettujen päämäärien saavuttamiseksi. Tuloerot ovat teolli-suusmaiden pienimpiä. Yli 90 % kansasta uskoo kuuluvansa keskiluokkaan. Alimpaan yhteiskuntaluokkaan lukeutuu vain alle kuusi prosenttia ja yläluokkaan hieman yli pro-sentti.
Japani on kehittynyt demokratiaksi, jota Japanin yhteiskunnassa pidetään tasa-arvoisuuden synonyymina. Japanilaiset ovat niputtaneet tasa-arvon, yhdenmukaisuuden, samankaltai-suuden ja yhteisöllisyyden kokonaisuudeksi, jota he kutsuvat demokratiaksi. Eräissä kou-luissakin opettajat ovat arvostelleet koko luokkaa yhtenä kokonaisuutena sen keskimääräisiä saavutuksia vastaavalla arvosanalla.
Sivu 218

Valikoituja kirjan teemoja

Maatalouspolitiikka

Korkeiden kotimaisten ja alhaisten ulkomaisten maataloustuotteiden hintojen välinen kuilu syveni 1980-luvulla edelleen jenin arvonnousun ja alenevien maailmanmarkkinahintojen myötä. Vääristyneet hinnat olivat esimerkkinä siitä, miten jenin nouseva vaihtoarvo teki Japanin talouden uudistamisen välttämättömäksi. Japanin maatalouspolitiikassa vastustettiin vielä 1980-luvun puolivälissä muutoksia, vaikka radikaalisten uudistusten tarve oli huutava. Maataloudelle annettu suojelu on ollut luonteenomaista Japanin pyrkimykselle säilyttää kotimaiset talousjärjestelmänsä, vaikka ne eivät enää vaikuttaneet kansainvälisten näkökohtien kannalta järkeviltä. Japanin suljettujen ovien maatalouspolitiikka ärsytti muita maita ja lisäsi paineita Japanin eristämiseksi globaalista yhteisöstä.
Lue lisää
Toteutus:Viestintäratkaisut Webmaster Kirjaudu sisään