Työn etiikka

Länsimaiden lehdistössä japanilaisia on usein nimitelty työmuurahaisiksi ja jopa työnarkomaaneiksi. Ahkeraa työntekoa pidetään Japanissa hyveenä. Japanin talousmahdin vahvistuttua 1980-luvulla työnteko alkoi saada osakseen ulkomaalaisten kritiikkiä. Japanilaisten työntekoa alettiin pitää ikään kuin epäoikeudenmukaisena kilpailukeinona. Useimmat japanilaiset eivät voi kuitenkaan ymmärtää, miksi kovaa työntekoa voitaisiin pitää moraalisesti paheena...
Japanilaisten myönteinen asenne työhön perustuu vuosisataiseen maan tapaan. Pääsyynä tähän pidetään sitä, että japanilaisten perinteinen elämä keskittyi riisinviljelyyn. Vaikka luonnonolosuhteet vaikuttavat riisinviljelyyn, myös ihmisten huolellinen työ – esimerkiksi kastelu, rikkaruohojen kitkeminen ja istutus – ovat erittäin tärkeitä viljelyn onnistumiselle. Lisäksi riisinviljely vaati tiettyjen sääntöjen ja määräysten noudattamista perinteisessä kyläyhteisössä. Yhdessä silloisen säästäväisyysetiikan kanssa työ tuotti pienen maatalous-ylijäämän ja mahdollisti tuotannon kasvun...
Monissa länsimaissa työtä pidetään enimmäkseen välttämättömänä pahana, harmillisena raadantana. Myös eräissä Aasian maissa ihmiset pitävät työtä hankalana ja jopa ihmisarvoa alentavana. Japanilaisilla ei ole ilmennyt tällaista käsitystä työstä.
Tämä johtuu ehkä myös japanilaisten hyvin maanläheisestä elämän asenteesta. He ovat aina pitäneet korkeimpana tavoitteenaan maallista onneaan ja hyvinvointiaan. Tässä yhteydessä on tärkeätä todeta, että japanilaiset eivät ole antaneet suurta myönteistä arvoa levolle ja loikoilulle. Itse asiassa japanilaiset ovat aina tunteneet jonkinlaista syyllisyyden tunnetta lepäämisestä. Vaikka monet japanilaisista nykyisin ovat alkaneet miettiä vapaa-aikaa ja sen käyttömahdollisuuksia, he muodostavat kuitenkin vain poikkeuksellisen joukon. Vapaa-aika ei kykene tarjoamaan heidän elämälleen riittävää päämäärää ja tarkoitusta. Japanilainen tuntee todella elävänsä vasta silloin, kun hän tekee työtä. Niinpä monet japanilaiset haluavat käyttää lisääntyneen vapaa-aikansa opiskeluun ja yhteisöään hyödyttävään toimintaan. Japanilainen työn etiikka on edelleenkin elinvoimainen...
Sivut 20, 135-138, 230, 240

Valikoituja kirjan teemoja

’Freeter’, elämää opiskeleva nuori

On esitetty arvioita, että japanilaisten nuorten työkäyttäytymisen uusi trendi saattaa muuttaa kansakunnan lopullisesti. Tällä tarkoitetaan nuorten uusia asenteita ja muodikkaana pitämää tapaa opiskella elämää. Japanissa näistä nuorista käytetään freeter termiä. Sillä tarkoitetaan loppututkinnon suorittanutta, 1534 vuotiasta, tilapäis tai osaaikatyössä olevaa henkilöä, joka ei enää opiskele. Freeter yleensä kyllästyy nopeasti saamaansa pysyvään työpaikkaan ja ryhtyy kokeilemaan työn murheista vapaampaa elämää. Freetereitä oli tehtyjen arvioiden mukaan noin 2,5 miljoonaa vuonna 2005. Koulutuksensa päättäneistä nuorista suuri osa sanoutuu nykyään irti työpaikastaan kolmen ensimmäisen vuoden aikana: keskikoulun suorittaneista 70 , lukion päättäneistä 50 ja akateemisen loppututkinnon suorittaneistakin 30 .
Sivut 119, 133134
Lue lisää
Toteutus:Viestintäratkaisut Webmaster Kirjaudu sisään