Työnantajien näkemyksiä työllisyydestä

Japanin työnantajien keskusliiton, Nikkeiren’in tammikuussa 1999 julkistamassa vuosi-raportissa korostettiin yritysten vastuuta työllisyyden ylläpitämisestä. Työantajien raportissa sanottiin, että Japanin elinkeinoelämän tulisi harjoittaa "uuteen aikakauteen soveltuvaa, japanilaistyyppistä yrityshallintoa". Pääpaino tulisi siinä panna "pitkän aikavälin näkymille" ja "ihmisten kunnioittamiselle". Näiden iskulauseiden toteuttamiseksi käytännössä työnantajien tulisi tarkastella uudelleen suunnitelmiaan supistaa työvoimaan-sa. Työntekijöiden ja yritysjohdon tulisi yhteisvoimin kehittää menetelmiä työpaikkojen turvaamiseksi, mm. työn jakamisen menetelmin.
Nikkeiren’in puheenjohtaja Hiroshi Okuda pani toukokuussa 1999 pitämässään virkaanastujaispuheessaan pääpainon "työllisyyden vakaannuttamiselle ja uusien työpaikkojen luomiselle". Lehdistölle hän sanoi pitävänsä työvoiman vähentämistä yrityksen "viimeise-nä turvautumiskeinona" ongelmiensa ratkaisemiseksi. Hallitusta hän kehotti luomaan uusia työpaikkoja vähentämällä sääntelyä, verouudistuksilla ja yrityksille annettavana alkutukena. Hän piti erityisen tärkeänä, että yksityiset yritykset itse ratkaisevat työllisyysongelmansa. Omin neuvoin selviäminen on pelin henki...
Japanista on viime vuosina saatu tietoja, joiden mukaan jotkut voittoa tekevätkin yritykset olivat supistaneet työvoimaansa vedoten siihen, että ne suorittavat rakennemuutoksia tai karsivat toimintaansa parantaakseen taseitaan.
Nikkeiren’in mielestä kollektiivisten työehtosopimusten aika on lähestymässä loppuaan. Niissä pyrittiin lähinnä korottamaan työntekijöiden palkkoja ja bonuksia. Raportin mukaan tulevaisuudessa sekä työntekijät että työnantajat kiinnittävät enemmän huomiota muihin kuin palkkakysymyksiin. Tällaisia ovat esimerkiksi työntekijän kyvyt ja saavutukset, työ-markkinoiden monipuolistaminen, eläkekysymykset ja sosiaaliturva. Eräät muutkin yhteiskunnan tärkeät kysymykset kuten teollisuuden jäteongelmat ja ympäristön tuhoutuminen kiinnostavat japanilaisia.
Tammikuun alussa vuonna 2000 julkaistussa, työnantajaliiton yleiskokouksen hyväksy-mässä Nikkeiren’in vuosiraportissa työmarkkinaosapuolten edustajia kehotettiin tunnusta-maan tosiasia, ettei Japanin yrityksillä ole enää muita vaihtoehtoja kuin alentaa henkilöstö-menoja voidakseen Japanin korkean kustannustason johdosta jatkaa työllisyyden ylläpitämistä nykyisellä tasollaan. Raportissa ehdotettiin erityyppisten työnjaon menetelmien käyttöönottoa. Liikatyövoimasta kärsivät yritykset voisivat esimerkiksi alentaa palkkoja ja vastaavasti lyhentää työaikaa.
Nikkeiren’in puheenjohtaja Hiroshi Okuda sanoi haastattelulausunnossaan (19.1.2000): "Yhtenäisten palkankorotusten vaatiminen vain sen vuoksi, että ihmiset tekevät kovasti työtä – vaikka työn tuottavuus ei lisäänny – on kateuden taloutta. Sitä ei voida hyväksyä globalisoituneen taloudellisen toiminnan aikakaudella. Me tarvitsemme kiitoksen taloutta, jossa omilla toiminnoillaan menestystä saavuttaneita ihmisiä palkitaan saavutustensa mukaisesti".
Sivut 145-146, 153-154, 169-170

Valikoituja kirjan teemoja

’Freeter’, elämää opiskeleva nuori

On esitetty arvioita, että japanilaisten nuorten työkäyttäytymisen uusi trendi saattaa muuttaa kansakunnan lopullisesti. Tällä tarkoitetaan nuorten uusia asenteita ja muodikkaana pitämää tapaa opiskella elämää. Japanissa näistä nuorista käytetään freeter termiä. Sillä tarkoitetaan loppututkinnon suorittanutta, 1534 vuotiasta, tilapäis tai osaaikatyössä olevaa henkilöä, joka ei enää opiskele. Freeter yleensä kyllästyy nopeasti saamaansa pysyvään työpaikkaan ja ryhtyy kokeilemaan työn murheista vapaampaa elämää. Freetereitä oli tehtyjen arvioiden mukaan noin 2,5 miljoonaa vuonna 2005. Koulutuksensa päättäneistä nuorista suuri osa sanoutuu nykyään irti työpaikastaan kolmen ensimmäisen vuoden aikana: keskikoulun suorittaneista 70 , lukion päättäneistä 50 ja akateemisen loppututkinnon suorittaneistakin 30 .
Sivut 119, 133134
Lue lisää
Toteutus:Viestintäratkaisut Webmaster Kirjaudu sisään