Työmarkkinoiden puitteet ja kehitystrendit

Japanin työelämään liittyviä kysymyksiä tarkasteltaessa on tärkeätä kiinnittää huomiota talouselämässä vallitseviin kehitystrendeihin ja japanilaisten yritysten harjoittamiin henkilöstöhallinnon menetelmiin. Talouselämän kehityssuuntauksella on vaikutuksensa yritysten ja työntekijöidenkin käyttäytymiseen. Yritysten henkilöstöhallinto vaikuttaa myös monin tavoin työntekijöiden käyttäytymismalleihin.
Japanin talouselämässä tapahtui 1990-luvulla suuria ja nopeita muutoksia. Hyvinvointi oli kasvanut ennen näkemättömällä tavalla. Jenin vaihtoarvon mahtava nousu tarjosi talouselämälle huikeita mahdollisuuksia. Japanissa koettiin myös suuria vaikeuksia. Näitä olivat pörssiromahdus ja talouskuplan puhkeamisen jälkeinen konkurssien aalto, rahoituslaitosten kriisi ja luottolama, Aasian talouskriisin iskut, markkinoilla syntynyt masennusmieliala, kysynnän hiipuminen ja pitkään jatkunut deflatorinen talouskehitys. Japani teki historian ennätyksen rahankäytössä talouselämän elvyttämiseksi. Muutokset heijastuivat myös työllisyyden rakenteisiin. Niissä tapahtuneet kehitystrendit johtivat suuriin muutoksiin työllisyydessä ja työsuhteiden hoidossa. Kuitenkin voidaan – vastoin mediassa usein esitettyjä väitteitä – todeta, ettei perinteinen työsuhdejärjestelmä ole kokonaan murtunut.
Sivut 115-116, 268

Valikoituja kirjan teemoja

’Freeter’, elämää opiskeleva nuori

On esitetty arvioita, että japanilaisten nuorten työkäyttäytymisen uusi trendi saattaa muuttaa kansakunnan lopullisesti. Tällä tarkoitetaan nuorten uusia asenteita ja muodikkaana pitämää tapaa opiskella elämää. Japanissa näistä nuorista käytetään freeter termiä. Sillä tarkoitetaan loppututkinnon suorittanutta, 1534 vuotiasta, tilapäis tai osaaikatyössä olevaa henkilöä, joka ei enää opiskele. Freeter yleensä kyllästyy nopeasti saamaansa pysyvään työpaikkaan ja ryhtyy kokeilemaan työn murheista vapaampaa elämää. Freetereitä oli tehtyjen arvioiden mukaan noin 2,5 miljoonaa vuonna 2005. Koulutuksensa päättäneistä nuorista suuri osa sanoutuu nykyään irti työpaikastaan kolmen ensimmäisen vuoden aikana: keskikoulun suorittaneista 70 , lukion päättäneistä 50 ja akateemisen loppututkinnon suorittaneistakin 30 .
Sivut 119, 133134
Lue lisää

"Juku", koululaisten lisäopetuskurssit

Hyvän koulutuksen saavuttamiseksi vanhemmat hiostavat lapsiaan koulutuntien jälkeen ja lähettävät lapsensa "juku" -nimellä tunnetuille erityiskursseille saamaan lisäopetusta. Vanhemmat ovat valmiit maksamaan siitä huomattavia summia. Vanhempien ja opettajien liiton vuonna 1999 suorittaman selvityksen mukaan alkeiskoulun 6. luokan oppilaista yli 40 % osallistui "juku" -opetukseen. Lukiovaiheeseen ehtineistä oppilaista 40-50 % osallistuu "juku"-valmennuskursseille, joilla parannetaan selviytymismahdollisuuksia yliopistojen pääsykokeissa. Perheissä äidit huolehtivat sekä perheen budjetista että vastaavat lasten koulunkäynnin valvonnasta. On tavallista, että äidit suorittavat erityiskursseja selviytyäkseen paremmin lastensa koulutehtävien valvonnasta.
Lue lisää

Markkinatalousjärjestelmän kehityspiirteitä

Monet teollisuusmaat näyttävät kulkevan kehityksessään samaan suuntaan. Liike-elämä on globalisoitunut ja hallitukset vapauttavat yhteiskuntia niitä kahlehtivista säännöksistä. Valtion omistamien yritysten yksityistämisprosessi on edennyt nopeasti. Kehittyneet tietoliikennejärjestelmät leviävät ihmisten elintapoja mullistavalla tavalla. Myös väestön rakenne ikääntyy nopeasti herättäen monissa maissa huolestumista tulevaisuudesta. Markkinatalousjärjestelmissä sekä yritysten liikkeenjohtoa koskevissa tavoitteissa ja menettelytavoissa sen sijaan esiintyy edelleen huomattavia eroja eri maiden välillä. Yritysten menestymisestä huolta kantavien osapuolten – osakkeenomistajien, luotottajien, työntekijöiden, liikekumppanien ja paikallisen yhteisön – välisissä suhteissa sovelletaan erilaisia käytäntöjä ja menetelmiä. Kansainvälisissä taloussuhteissa tästä on aiheutunut eripuraisuutta ja kauppapoliittisia kiistoja...
Lue lisää
Toteutus:Viestintäratkaisut Webmaster Kirjaudu sisään