Tyynenmeren alueen vuosisata

Itä-Aasian maiden, erityisesti Kiinan tarjoamista suurista mahdollisuuksista puhuttiin 1990-luvulla paljon Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Maailmanpankki julkaisi 1993 erittäin optimistisen raportin globaalin talouden näkymistä ja Itä-Aasian kehitysmaista. Siinä ennustettiin Kiinan, Taiwanin ja Hongkongin yhteenlasketun bruttokansantuotteen nousevan 9 800 mrd dollariin vuonna 2002. Se olisi tehnyt "Kiinan talousalueesta" maailman suurimman. Raportissa hehkutettiin kiitosta Itä-Aasian talousalueelle. Sen nähtiin saavuttaneen vakaan aseman maailmantalouden kasvukeskuksena. Tämä kuulosti kauniilta musiikilta Kiinan johdon korvissa, koska aikaisemmat puheet Japanin johtoasemasta Itä-Aasian kasvukeskuksessa muuttuivat nyt arvioissa Kiinan mahtiaseman aikakaudeksi. Maailman huomio kääntyikin Itä-Aasiaan ja erityisesti Kiinaan. Ihmiset uskoivat 21. vuosisadan muodostuvan "Tyynenmeren alueen vuosisadaksi".
Vuonna 1997 Kaakkois-Aasiassa ja Koreassa alkaneen valuutta- ja talouskriisin seurausten nähtiin mullistavan maailmanhistorian ennakoidun kehityksen. Ajatus Tyynenmeren alueen vuosisadasta haudattiin. Kriisimaiden aikaisempi kehitys ja saavutukset miltei nollattiin. Kaikki asiat oli muka tehty väärin. Media ja monet ns. "talousasiantuntijat" sanoivat kestävän pitkään ennen kuin maahan lyödyt kriisimaat pääsevät jaloilleen ja saavuttavat aikaisemman kasvu-uransa.
Nyt voimme nähdä heidän erehtyneen. Talouskriisiin joutuneet maat kykenivät sukupolven aikana nostamaan väestönsä valtaosan hyvinvoinnin köyhyysrajan alapuolelta tyydyttävään elintasoon. Talouskriisi oli ankara takaisku, mutta se ei merkinnyt kaiken tuhoutumista. "Aasian ihme" on edelleen elinvoimainen.
Sivut 247-248, 313, 316, 369

Valikoituja kirjan teemoja

Elinikäinen koulutusjärjestelmä

Japanin ikäihmiset tuntevat voimakasta halukkuutta työntekoon ja he ovat myös erittäin innostuneita mahdollisuuksistaan elinikäiseen oppimiseen. Se lisää mielenkiintoa elämän jatkamiseen. Ikääntyvälle väestölle on siis välttämätöntä luoda sosiaaliset puitteet, jossa ihmiset voivat omaaloitteisesti opiskella koko elämänsä ajan. Tällaisella elinikäisellä koulutusjärjestelmällä tarjotaan mahdollisuus itsenäisyyden kehittämiseen ja vanhemman väestön sopeutumiseen uusiutuviin työtehtäviin. Nykyyhteiskunnassa oppiminen ei saa olla vain varsinaisten opiskeluvuosien yksinomaisena tehtävänä. Elinikäisten koulutusmahdollisuuksien puitteet pitäisi luoda sellaisiksi, että ne vastaisivat oppimisen laajaalaisia tarpeita.
Sivu 143
Lue lisää
Toteutus:Viestintäratkaisut Webmaster Kirjaudu sisään