Taloudellinen hätätilapaketti

Japanin hallitus päätti kesällä 1998 ryhtyä eräisiin väliaikaisiin ja poikkeuksellisiin toimenpiteisiin luottamuksen palauttamiseksi maan rahoitusjärjestelmään ja estääkseen koko talouden ajautumisen kriisitilaan. Talletusten täysimääräistä suojaamista koskevia puitteita päätettiin vahvistaa. Myös rahoitusjärjestelmän toimivuus haluttiin varmistaa korottamalla rahoituslaitosten pääomakantaa kriisitilanteiden varalta.
Lokakuussa 1998 parlamentti hyväksyi uudet rahoitusalan elvytyslait. Ne loivat puitteet epäonnistuneiden pankkien ongelmien hoitamiselle. Pääomakannaltaan heikkojen, mutta elinkelpoisten rahoituslaitosten kuntouttamiseksi säädettiin pankkien pääomatukilaki. Se salli hallituksen pumpata julkisia varoja pankkeihin, joiden oma pääomakanta oli supistunut liikaa tarjotakseen mahdollisuuden normaaliin luotonantoon.
Rahoitusalan elvytyslaeilla perustettiin rahoitusalan elvytyskomissio valvomaan huonojen lainojen poistamista rahoitusjärjestelmästä. Kun komission katsottiin saavuttaneen tavoitteensa, se lopetti toimintansa vuoden 2001 alussa. Sen tehtävät siirrettiin rahoituspalveluvirastolle. Maksukyvyttömien pankkien ongelmia ratkaistessaan elvytyskomissio sai valita toimintalinjakseen 1) pankin tilapäisen kansallistamisen ostamalla valtiolle sen osakkeet; 2) määrätä rahoituslaitos lopetettavaksi; tai 3) siirtää pankin toiminnot hallituksen valvonnassa olevalle siltapankille.
Marraskuussa 1998 Japanin parlamentti hyväksyi taloudellisen hätätilapaketin. Tällöin konkurssitilaan joutuneiden pankkien puhdistamisesta oli jo voimassa kaksi lakia, joiden toteuttamiseen oli varattu yhteensä 30 bilj. jenin (USD 260 mrd) takuusumma. Lakien sisällöstä hallituspuolue liberaalidemokraatit joutui käymään sinnikkäitä kompromissineuvotteluja oppositiopuolueiden kanssa, joilla oli enemmistöasema parlamentin ylähuoneessa. Oppositio saikin sen johdosta useimmat vaatimuksensa hyväksytyiksi. Siten lakeihin saatiin paljon tiukempia säännöksiä valtion antaman tuen ehdoista kuin mitä hallitus oli suunnitellut. Hallitus joutui lepyttämään oppositiopuolueita myös nostamalla rahoitussektorin ongelmien selvittämiseen ja sen toiminnan elvyttämiseen varatun takuu-summan kaksinkertaiseksi eli 60 bilj. jeniin (520 mrd dollariin).
Pankkien pääomatukilain tarkoituksena oli vahvistaa pankkien pääomakantaa ostamalla niiden etuoikeutettuja osakkeita. Toissijaisesti voitiin lunastaa niiden velkakirjoja vuoden 2001 maaliskuun loppuun saakka. Pankkituesta varattiin noin 190 mrd euroa, yli 40 % terveiden rahoituslaitosten pääomien vahvistamiseen ostamalla niiden etuoikeutettuja osakkeita. Näiden varojen arvioitiin tuottavan valtiolle voittoa osakkeiden myynnin yhteydessä.
Sivut 118, 189, 197 201-204, 212, 269

Valikoituja kirjan teemoja

Markkinatalousjärjestelmän kehityspiirteitä

Monet teollisuusmaat näyttävät kulkevan kehityksessään samaan suuntaan. Liike-elämä on globalisoitunut ja hallitukset vapauttavat yhteiskuntia niitä kahlehtivista säännöksistä. Valtion omistamien yritysten yksityistämisprosessi on edennyt nopeasti. Kehittyneet tietoliikennejärjestelmät leviävät ihmisten elintapoja mullistavalla tavalla. Myös väestön rakenne ikääntyy nopeasti herättäen monissa maissa huolestumista tulevaisuudesta. Markkinatalousjärjestelmissä sekä yritysten liikkeenjohtoa koskevissa tavoitteissa ja menettelytavoissa sen sijaan esiintyy edelleen huomattavia eroja eri maiden välillä. Yritysten menestymisestä huolta kantavien osapuolten – osakkeenomistajien, luotottajien, työntekijöiden, liikekumppanien ja paikallisen yhteisön – välisissä suhteissa sovelletaan erilaisia käytäntöjä ja menetelmiä. Kansainvälisissä taloussuhteissa tästä on aiheutunut eripuraisuutta ja kauppapoliittisia kiistoja...
Lue lisää
Toteutus:Viestintäratkaisut Webmaster Kirjaudu sisään