Robottien luvattu maa

Japanilaisten ihastus robotteihin johtuu eräiden asiantuntijoiden mielestä kulttuuritekijöistä. Suhtautuminen robotteihin poikkeaa huomattavasti länsimaalaisten asenteista. Japanin ammattiyhdistyksetkään eivät ole suhtautuneet vihamielisesti automaatioon, vaan robottien on nähty helpottavan ihmisten elämää. Japanilaisten ihastus robotteihin alkoi jo Edo-aikakaudella (1603-1868), jolloin mekaaniset nuket olivat suurta muotia. Nämä taidokkaasti veistetyt, mekaanisesti liikkuvat laitteet hämmensivät katsojiaan ketterällä liikkumisellaan ja monimutkaisilla taidoillaan. Eräs nukeista osasi jopa tarjoilla teetä.
Moderni robotiikka alkoi kehittyä Japanissa 1960-luvulla. 1970-luvulla Japani otti tässä kehitystyössä tiennäyttäjän aseman. Puolijohteita valmistavien koneiden tuotannossa Japanilla on ollut miltei monopoliasema. Se on ollut myös ylivoimaisesti suurin teollisuus-robottien valmistaja. Vielä nykyäänkin Japanissa valmistetaan lähes puolet maailman näistä roboteista. Japanin teollista tasoa kuvaa se, että sen omassa käytössä oli pitkään 70 prosenttia maailman teollisuusroboteista. ECE:n arvion mukaan maailmassa oli vuonna 2005 käytössä noin 900 000 teollisuusrobottia. Japanissa oli niistä vielä 356 500 eli 40 %. Toisella sijalla, mutta kaukana jäljessä, oli Yhdysvallat 122 000 teollisuusrobotillaan.
Sivu 73

Valikoituja kirjan teemoja

Glokalisaatio

Globalisoitumisen yhteydessä tapahtuu myös alueellista ja paikallistumiskehitystä, lokalisoitumista, erityisesti pyrkimystä hallinnon hajasijoitukseen ja paikallisen päätöksenteon lisäämiseen. Tällaista samanaikaista globalisoitumista ja lokalisoitumista tutkijat ovat nimittäneet glokalisaatioksi. Japanilaiset ovat yleisesti tajunneet, että kansojen ja tapojen moninaisuus on tunnustettava itseisarvo. Jokaisella kansalla on oma identtisyytensä ja jokaisen tulisi tiedostaa paikkansa. Tiedostamatta omaa itseään ja omia tavoitteitaan kansakunnan on vaikeata selviytyä ja pitää puoliaan globalisoitumiskehityksessä...
Sanaa globalisaatio, maailmanlaajuistuminen tai maapalloistuminen, käytettiin tiettävästi ensimmäisen kerran vuonna 1962. Tutkimuksen mukaan Yhdysvaltain valtalehdet The New York Times ja The Washington Post käyttivät sanaa 1990luvun puoliväliin asti vain satunnaisesti. Sen jälkeen sanan käytön kasvukäyrä on ollut hyvin jyrkkä. Muutaman viime vuoden aikana globalisaatiosta on kirjoitettu tuhansia akateemisia tutkimuksia ja julkaistu satoja kirjoja. Miltei jokainen kirjoittaja näyttää määritelleen sanan merkityksen omalla tavallaan.
Globalisaatio maailman talouksien ja yhteiskuntien lisääntyvä yhdentymiskehitys on ollut viime vuosien kansainvälisen talouskeskustelun ja kiistelyn eräs kuumimmista aiheista. Globalisaatio on antanut taloudelliselle toiminnalle uusia ja houkuttelevia mahdollisuuksia. Sen myönteisenä piirteenä on nähty Kiinan, Intian ja muiden pari vuosikymmentä sitten köyhinä pidettyjen maiden nopea edistyminen ja köyhyyden väheneminen. Monissa piireissä on juhlittu globalisaation saavuksia aikamme merkittävimpinä tapahtumina. Globalisaatio on saattanut ihmiset ja kansakunnat läheisemmiksi. Sen avulla on syntynyt enemmän rikkautta ja hyvinvointia kuin mitkään aikaisemmat sukupolvet ovat kokeneet. Yhdessä informaatioteknologian huiman kehityksen kanssa globalisaatio on lyhyessä ajassa mullistanut elämämme maailmankylässä.
Globalisaatio on kuitenkin synnyttänyt myös merkittävää kansainvälistä vastustusta, koska sen on katsottu edistäneen epätasaarvoa ja ympäristön huononemista. Esimerkiksi Afrikkaa koskevat globalisaation selvitykset osoittavat, että sen ulkopuolelle jääneet maat ovat kokeneet globalisaation luoneen ja pakottavalla tavalla tyrkyttäneen niille turmiollisia menettelytapoja, jotka ovat johtaneet yhteiskunnan raakaaineiden riistoon. Globalisaatio ei ole toiminut toivotulla tavalla myöskään sen vuoksi, ettei se ole levinnyt kaikkialle maailmassa. Afrikan köyhät maat eivät ole kyenneet integroitumaan globaaliin talouteen. Syynä voi olla yksinkertaisesti se, ettei köyhä maa eivätkä sen kansalaiset ole kyenneet kehittymään globalisoitumisen edellyttämälle tasolle...
Maailmanlaajuisena ilmiönä globalisoituminen edustaa pitkän ja monimutkaisen kehityksen tulosta. Japanin globalisoitumisesta puhuttaessa on sen sijaan syytä korostaa, että kysymys on vasta 1980luvulla aktiivisesti alkaneesta ja sen loppupuolella voimistuneesta kehityksestä. Japanille globalisoituminen on aiheuttanut tuotantoelämän jatkumisen, työllisyyden säilymisen ja hyvinvoinnin kannalta uudenlaisen, uhkaavalta tuntuvan tilanteen. Ilmiö on viime aikoina tullut suomalaisillekin hyvin tutuksi. Japanissa se on herättänyt kysymyksen, miten kotimainen tuotanto kyetään säilyttämään riittävän korkealla tasolla täystyöllisyyden ylläpitämiseksi, kun pääomat liikkuvat vapaasti ja globalisoituneet yritykset siirtävät tuotantoaan itselleen edullisimpiin olosuhteisiin maasta toiseen...
Sivut 87, 218, 222, 235236, 239240, 264, 315, 324, 338344, 369
Lue lisää

Tyynenmeren alueen vuosisata

Itä-Aasian maiden, erityisesti Kiinan tarjoamista suurista mahdollisuuksista puhuttiin 1990-luvulla paljon Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Maailmanpankki julkaisi 1993 erittäin optimistisen raportin globaalin talouden näkymistä ja Itä-Aasian kehitysmaista. Siinä ennustettiin Kiinan, Taiwanin ja Hongkongin yhteenlasketun bruttokansantuotteen nousevan 9 800 mrd dollariin vuonna 2002. Se olisi tehnyt "Kiinan talousalueesta" maailman suurimman. Raportissa hehkutettiin kiitosta Itä-Aasian talousalueelle. Sen nähtiin saavuttaneen vakaan aseman maailmantalouden kasvukeskuksena. Tämä kuulosti kauniilta musiikilta Kiinan johdon korvissa, koska aikaisemmat puheet Japanin johtoasemasta Itä-Aasian kasvukeskuksessa muuttuivat nyt arvioissa Kiinan mahtiaseman aikakaudeksi. Maailman huomio kääntyikin Itä-Aasiaan ja erityisesti Kiinaan. Ihmiset uskoivat 21. vuosisadan muodostuvan "Tyynenmeren alueen vuosisadaksi".
Lue lisää
Toteutus:Viestintäratkaisut Webmaster Kirjaudu sisään