Revisionistien näkemykset Japanista

Monilla amerikkalaisilla on syvään iskostunut käsitys, että Japanin yhteiskunnallinen ja taloudellinen järjestelmä on suljettu ja läpinäkymätön. Kun Japanin talous alkoi 1980-luvun loppupuolella ylittää amerikkalaisten taloussaavutukset, maailmalle levisivät revisionisteiksi kutsuttujen amerikkalaisten näkemykset. He tulkitsivat amerikkalaisten heikon menestyksen kilpailussa Japanin talouden kanssa johtuvan Japanin epäreilusta kilpailusta, syrjivistä kauppatavoista ja menetelmistä, joilla ulkomaisten tuotteiden pääsy Japanin markkinoille estetään monin katalin ja kieroin keinoin.
Heidän käsityksensä synnyttivät ns. revisionistisen teorian, jonka mukaan Japani on länsimaita paljon erilaisempi kuin mitä aikaisemmin on kuviteltu. Japani oli "ainutlaatuinen" ja "omituinen" (=Yhdysvalloista poikkeava) yhteiskunta ja talous. Tämän johdosta Yhdysvaltain hallitusta rohkaistiin turvautumaan kovaotteiseen kauppapolitiikkaan, jossa käytettäisiin sanktioilla uhkaamista ja otettaisiin siitä aiheutuvan kauppasodan alkamisen riski.
Revisionistien ajatusten innoittamana ulkomaiden lehdistö levitti yleisesti käsitystä, että Japanin talousjärjestelmä on syntynyt byrokratian luomuksena tai hallituksen ja kansan yhdessä kehittämänä, Osakeyhtiö Japaniksi kutsuttuna yrityksenä. Japani nähtiin eräänlaisena kauppapoliittisena linnakkeena, jossa koko kansakunta rakentaa järjestelmäänsä ja toimii muurahaiskeon tavoin suojellen sotilaittensa eli koko kansan avulla omaa elinpiiriään ja estäen kaiken vieraan turmelevan vaikutuksen. Kritiikki Japanin markkinoiden hermeettisesti suljetusta luonteesta antoi japanilaisista yleiskuvan, jonka mukaan he olisivat ksenofobiaa, vieraskammoa tunteva, kansallismielinen joukkio, joka kieltäytyy ostamasta ja käyttämästä mitään muuta kuin kotimaassaan tuotettuja tavaroita...
Sivut 23-27

Valikoituja kirjan teemoja

Työkäytännössä alkanut muutos

Työmarkkinoiden lailliset puitteet muotoiltiin Japanissa toisen maailmansodan jälkeisissä suurtyöttömyyden olosuhteissa markkinoiden suoran valvonnan hengessä työvoiman riiston estämiseksi. Nämä puitteet olivat 1990-luvulla kehityksen myötä vanhentuneet. Talouselämän edustajien näkemysten mukaan viranomaisilla oli kiire ryhtyä uudistamaan ja ajanmukaistamaan työmarkkinapolitiikkaansa. Inhimillisten voimavarojen täyden potentiaalin hyväksikäyttö on tärkeätä, jotta voitaisiin välttää korkean kustannustason mahdollisesti aiheuttamat onttoutumisilmiöt. Väestörakenteen kasvavien eläkekulujen ja terveydenhoitokustannusten johdosta pidettiin myös tärkeätä vahvistaa tulokertymää nostamalla työikäisen työvoiman osallistumistasoa ja työn tuottavuutta...
Lue lisää
Toteutus:Viestintäratkaisut Webmaster Kirjaudu sisään