Pitkäaikaiset työsuhteet

Japanin yritysjohtamisen edelleenkin vahvana ja monista muista maista poikkeavana piirteenä ovat pitkäaikaiset työsuhteet, useassa tapauksessa elinikäiseksi kutsuttu eli koko työelämän kestävä työsuhde.
Elinikäisen työsuhdejärjestelmän on osoitettu juontavan juurensa 1700-luvulta. Tällaisen työsuhdejärjestelmän tarjoamia etuja on vuosien varrella kiitelty monista syistä, mutta myös sen haittapuolia on arvosteltu. Yksittäisen työntekijänkin kannalta tällaista työsuhdetta on arvosteltu, koska sen tarjoamat edut sitovat joidenkin mielestä liiaksi yksilöä ja estävät häntä etsimästä itselleen uutta, mahdollisesti vielä parempaa ja miellyttävämpää työpaikkaa.
Käytännössä elinikäinen työsuhdejärjestelmä on merkinnyt monille japanilaisille sitä, että heidän ensimmäiseksi työnantajakseen valitsemansa yritys tarjoaa työntekijälleen toimeentulon ja huolenpidon eläkkeelle siirtymiseen saakka. Tämä koskee erityisesti suuria yrityksiä ja koulutettua työvoimaa, mutta pitkäaikaiset työsuhteet ovat tutkimusten mukaan yleistyneet 1990-luvulla myös pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, joiden toiminta edellyttää työntekijöiltä korkeata osaamistasoa.
Sivut 88-90, 100-101, 122-123, 146, 219, 267

Valikoituja kirjan teemoja

’Freeter’, elämää opiskeleva nuori

On esitetty arvioita, että japanilaisten nuorten työkäyttäytymisen uusi trendi saattaa muuttaa kansakunnan lopullisesti. Tällä tarkoitetaan nuorten uusia asenteita ja muodikkaana pitämää tapaa opiskella elämää. Japanissa näistä nuorista käytetään freeter termiä. Sillä tarkoitetaan loppututkinnon suorittanutta, 1534 vuotiasta, tilapäis tai osaaikatyössä olevaa henkilöä, joka ei enää opiskele. Freeter yleensä kyllästyy nopeasti saamaansa pysyvään työpaikkaan ja ryhtyy kokeilemaan työn murheista vapaampaa elämää. Freetereitä oli tehtyjen arvioiden mukaan noin 2,5 miljoonaa vuonna 2005. Koulutuksensa päättäneistä nuorista suuri osa sanoutuu nykyään irti työpaikastaan kolmen ensimmäisen vuoden aikana: keskikoulun suorittaneista 70 , lukion päättäneistä 50 ja akateemisen loppututkinnon suorittaneistakin 30 .
Sivut 119, 133134
Lue lisää

Jakelujärjestelmä

Muihin teollisuusmaihin verrattuna Japanin jakelujärjestelmä oli aikaisemmin hyvin tiukasti viranomaisten valvonnassa. Tärkein rajoitus koski suurten kauppojen yli 1500 m2 perustamislupaa ja tällaisten myymälöiden aukioloaikoja. Suuria myymälöitä koskevaa lakia on liberalisoitu useaan otteeseen. Aikaisemmin oli erittäin hankalaa perustaa suuria myymälöitä, koska niiden rakentamiseen täytyi hankkia lupa myös lähistöllä toimivilta kilpailijoilta. Määräysten lieventäminen on saanut aikaan suurten myymälöiden ja myös ulkomaalaisten omistamien vähittäiskauppojen määrän näkyvän lisääntymisen. Talousneuvoston suositusten mukaisesti ryhdyttiin poistamaan tai lieventämään jakelusektorin kuljetusten kilpailua rajoittavia säännöksiä. Neuvoston esityksestä on poistettu alalle pääsyä ja hintojen sääntelyä koskevia määräyksiä.
Sivu 263
Lue lisää

Kiina globaalin deflaation viejänä

Deflaatiosta keskusteltaessa on puhuttu paljon Kiinasta. Business Week ja The Economist ovat globaalista deflaatiosta kirjoittaessaan maininneet erityisesti Kiinan halpojen tuotteiden viejämaana ja deflaation levittäjänä. Pankkiiriliike Morgan Stanleyn pääekonomisti Stephen Roach on syyttänyt Kiinaa globaalin deflaatiovaaran aiheuttamisesta. Kiinan talous onkin näytellyt hyvin merkittävää osaa hintatason muodostumisessa teollisuustuotteiden maailmanmarkkinoilla. Kiinasta tuli vuonna 2003 maailman neljänneksi suurin vientimaa... Maan talous on viime vuosina kasvanut noin 9-10 %:n vauhdilla. Kiinan tuotannon on arvioitu kuluneen 5-vuotiskauden aikana painaneen maailman teollisuustuotteiden hintatasoa alaspäin 7 % ja vähittäishintoja 10 %. Kiinan talouden deflatorisia vaikutuksia lisää hallituksen politiikalla synnytetty suuri ylikapasiteetti monilla tuotannon sektoreilla.
Lue lisää
Toteutus:Viestintäratkaisut Webmaster Kirjaudu sisään