Perusnäkemyksiä muutostarpeesta

1990-luvulle saakka japanilaiset olivat tyytyväisiä olosuhteisiinsa ja jopa ylpeitä saavutuksistaan. He iloitsivat vauraudestaan ja tasa-arvoisesta elintasostaan. Japanin yhteiskunta oli toiminut hyvin. Siinä ei nähty kovin paljon muutosten tarpeita.
Maailma on sittemmin muuttunut. Toisen maailmansodan päättymisen 50-vuotistilaisuuksissa kiinnitettiin runsaasti huomiota Japanin sosiaalisen ja taloudellisen järjestelmän "uupumiseen". Taloudellisen kasvupotentiaalin aleneminen antoi aiheen huoleen. Japani muuttui 1990-luvulla nopeasti osaksi integroituvaa maailmaa. Globalisaatio, teknologia ja nopeutunut tiedonkulku muuttivat olosuhteet sellaisiksi, ettei Japanin menestyminen enää voinut jatkua entisin menetelmin.
Uudessa tilanteessa vanhentunut järjestelmä vaikeuttaa ongelmista selviämistä. Se on monien mielestä muuttunut eräänlaiseksi kehityksen riippakiveksi. Japanissa erityisesti teollisuusjohtajat ovat korostaneet, että Japanin järjestelmä muodostaa esteen vastaiselle kehitykselle. Sen vuoksi he ovat vaatineet siihen suuria ja nopeita muutoksia. Myös Japanin taloudellisten järjestöjen liitto, Keidanren, esitti selkeitä vaatimuksia, että viime vuosikymmenien monien japanilaisten menetelmien ja kaiken kansallismielisen protektionismin on nyt väistyttävä.
Sivut 222-223

Valikoituja kirjan teemoja

Glokalisaatio

Globalisoitumisen yhteydessä tapahtuu myös alueellista ja paikallistumiskehitystä, lokalisoitumista, erityisesti pyrkimystä hallinnon hajasijoitukseen ja paikallisen päätöksenteon lisäämiseen. Tällaista samanaikaista globalisoitumista ja lokalisoitumista tutkijat ovat nimittäneet glokalisaatioksi. Japanilaiset ovat yleisesti tajunneet, että kansojen ja tapojen moninaisuus on tunnustettava itseisarvo. Jokaisella kansalla on oma identtisyytensä ja jokaisen tulisi tiedostaa paikkansa. Tiedostamatta omaa itseään ja omia tavoitteitaan kansakunnan on vaikeata selviytyä ja pitää puoliaan globalisoitumiskehityksessä...
Sanaa globalisaatio, maailmanlaajuistuminen tai maapalloistuminen, käytettiin tiettävästi ensimmäisen kerran vuonna 1962. Tutkimuksen mukaan Yhdysvaltain valtalehdet The New York Times ja The Washington Post käyttivät sanaa 1990luvun puoliväliin asti vain satunnaisesti. Sen jälkeen sanan käytön kasvukäyrä on ollut hyvin jyrkkä. Muutaman viime vuoden aikana globalisaatiosta on kirjoitettu tuhansia akateemisia tutkimuksia ja julkaistu satoja kirjoja. Miltei jokainen kirjoittaja näyttää määritelleen sanan merkityksen omalla tavallaan.
Globalisaatio maailman talouksien ja yhteiskuntien lisääntyvä yhdentymiskehitys on ollut viime vuosien kansainvälisen talouskeskustelun ja kiistelyn eräs kuumimmista aiheista. Globalisaatio on antanut taloudelliselle toiminnalle uusia ja houkuttelevia mahdollisuuksia. Sen myönteisenä piirteenä on nähty Kiinan, Intian ja muiden pari vuosikymmentä sitten köyhinä pidettyjen maiden nopea edistyminen ja köyhyyden väheneminen. Monissa piireissä on juhlittu globalisaation saavuksia aikamme merkittävimpinä tapahtumina. Globalisaatio on saattanut ihmiset ja kansakunnat läheisemmiksi. Sen avulla on syntynyt enemmän rikkautta ja hyvinvointia kuin mitkään aikaisemmat sukupolvet ovat kokeneet. Yhdessä informaatioteknologian huiman kehityksen kanssa globalisaatio on lyhyessä ajassa mullistanut elämämme maailmankylässä.
Globalisaatio on kuitenkin synnyttänyt myös merkittävää kansainvälistä vastustusta, koska sen on katsottu edistäneen epätasaarvoa ja ympäristön huononemista. Esimerkiksi Afrikkaa koskevat globalisaation selvitykset osoittavat, että sen ulkopuolelle jääneet maat ovat kokeneet globalisaation luoneen ja pakottavalla tavalla tyrkyttäneen niille turmiollisia menettelytapoja, jotka ovat johtaneet yhteiskunnan raakaaineiden riistoon. Globalisaatio ei ole toiminut toivotulla tavalla myöskään sen vuoksi, ettei se ole levinnyt kaikkialle maailmassa. Afrikan köyhät maat eivät ole kyenneet integroitumaan globaaliin talouteen. Syynä voi olla yksinkertaisesti se, ettei köyhä maa eivätkä sen kansalaiset ole kyenneet kehittymään globalisoitumisen edellyttämälle tasolle...
Maailmanlaajuisena ilmiönä globalisoituminen edustaa pitkän ja monimutkaisen kehityksen tulosta. Japanin globalisoitumisesta puhuttaessa on sen sijaan syytä korostaa, että kysymys on vasta 1980luvulla aktiivisesti alkaneesta ja sen loppupuolella voimistuneesta kehityksestä. Japanille globalisoituminen on aiheuttanut tuotantoelämän jatkumisen, työllisyyden säilymisen ja hyvinvoinnin kannalta uudenlaisen, uhkaavalta tuntuvan tilanteen. Ilmiö on viime aikoina tullut suomalaisillekin hyvin tutuksi. Japanissa se on herättänyt kysymyksen, miten kotimainen tuotanto kyetään säilyttämään riittävän korkealla tasolla täystyöllisyyden ylläpitämiseksi, kun pääomat liikkuvat vapaasti ja globalisoituneet yritykset siirtävät tuotantoaan itselleen edullisimpiin olosuhteisiin maasta toiseen...
Sivut 87, 218, 222, 235236, 239240, 264, 315, 324, 338344, 369
Lue lisää

Japanin demokratisointi

Sodan jälkeen Yhdysvaltojen miehityshallinto halusi rohkaista ja suosia demokraattisten järjestöjen perustamista työvoiman, teollisuuden ja maatalouden aloilla. Tavoitteena oli demokratisoida Japanin kansa ja sen elämä. Demokratisoinnin nimissä MacArthur ohjittiin puhdistamaan Japanin elinkeinoelämä johtajistaan, "jotka eivät johtaisi Japanin tulevia taloudellisia ponnistuksia yksinomaan rauhanomaisia päämääriä palveleviksi\". Puhdistus koski myös henkilöitä, joiden katsottiin osallistuneen Japanin sotaponnisteluihin. Kriteeriä voitiin soveltaa keneen tahansa sodan aikana sotilastehtävissä tai talouselämässä toimineeseen henkilöön. Seurauksena oli laaja \"yhteistoimintamiesten\" ajojahti. Vain hyvin harvat sodan aikaisista talouselämän johtohenkilöistä saivat pitää paikkansa. Riistämällä liike-elämältä ja teollisuudelta johtajat ne painettiin entistä syvempään kaaokseen...
Lue lisää
Toteutus:Viestintäratkaisut Webmaster Kirjaudu sisään