Opetusalan perustuslaki

Kansalaisten laajapohjainen koulutus on tunnustetusti ollut Japanissa kansainvälisesti huipputasolla. Pari vuosikymmentä sitten maailmalla ylistettiin Japanin opetuslaitosta ja kiiteltiin japanilaisten koululaisten hämmästyttävän hyviä saavutuksia. Opetuslaitosta arvosteltiinkin jo 1980-luvulla, mutta vasta 1990-luvulla kriittiset äänet voimistuivat...
Etiikan opetus poistettiin sodan jälkeen kenraali MacArthurin määräyksestä. Vuonna 1947 miehitysjoukkojen valvonnassa säädettiin laki opetusalan perusperiaatteista. Sitä kutsutaan Japanissa myös opetusalan perustuslaiksi. Laissa korostetaan individualismin merkitystä, mutta siinä ei selitetty, miten yksilöitä tulisi opettaa ja heidän yksilöllisyyttään ja luovuuttaan kehittää. Individualismin ihannoinnin sanotaan Japanissa todellisuudessa johtaneen yhteiskuntaa vahingoittavaan yksilön liialliseen korostamiseen, vääristyneeseen tasa-arvoajatteluun ja lasten itsekeskeiseen asennoitumiseen. Opetusalan perustuslaissa ei mainita isänmaallisuutta, perinteitä, uskontoa eikä perhettä. Laista jätettiin harkitusti pois kaikki maininnat asioista, joilla ajateltiin voitavan rakentaa lasten samaistumista japanilaisiksi...
Opetusalan perustuslain muuttamisesta on Japanissa käyty pitkään keskustelua. Pääministeri Yasuhiro Nakasone yritti jo vuonna 1984 muuttaa tätä lakia. Hän asetti ad hoc neuvoston selvittämään opetuslain muuttamista isänmaallista henkeä ja kansallisia arvoja korostavaksi. Asiasta tehtiin esitys parlamentille. Äärivasemmiston tavoitteita perinteisesti tukenut Japanin opettajaliitto ryhtyi kiihkeästi vastustamaan muutosta saaden lain käsittelyn keskeytetyksi...
Vuonna 2001 aloitetussa opetuslaitoksen uudistuksessa supistettiin oppilailta vaadittua osaamisen painolastia noin 30 prosenttia. Aikaisemmin opetusaineistoa ja vaatimuksia oli jatkuvasti lisätty. Tasa-arvoisten mahdollisuuksien tarjoaminen kaikille haluttiin säilyttää, mutta siihen liittyviä kielteisiä puolia tarkistettiin liiallisen yhdenmukaistamisen korjaamiseksi. Uudistuksessa haluttiin kehittää enemmän oppilaiden yksilöllisyyttä ja erityiskykyjä tarjoamalla monipuolisia vaihtoehtomahdollisuuksia...
Uudistushjelman mukainen siirtyminen viiden päivän kouluviikkoon sekä käänteentekevinä pidetyt perus- ja keskiasteen opetuksen uudet suuntaviivat toteutettiin huhtikuussa 2002. Yli puolet yksityiskouluista halusi kuitenkin jatkaa edelleen kuuden työpäivän kouluviikkoa...
Opetusalan perustuslain uudistaminen osoittautui vaikeaksi ja kiistoja herättäväksi kysymykseksi. Uudistamisneuvosto esitti vuoden 2000 lopulla mietintönsä, jossa tehtiin monia rohkeita muutosesityksiä. Mietinnössä esitettiin mm. toimenpiteitä nuorison yhteiskunta-palvelun käyttöön ottamisesta...
Sivut 280, 282

Valikoituja kirjan teemoja

Työkäytännössä alkanut muutos

Työmarkkinoiden lailliset puitteet muotoiltiin Japanissa toisen maailmansodan jälkeisissä suurtyöttömyyden olosuhteissa markkinoiden suoran valvonnan hengessä työvoiman riiston estämiseksi. Nämä puitteet olivat 1990-luvulla kehityksen myötä vanhentuneet. Talouselämän edustajien näkemysten mukaan viranomaisilla oli kiire ryhtyä uudistamaan ja ajanmukaistamaan työmarkkinapolitiikkaansa. Inhimillisten voimavarojen täyden potentiaalin hyväksikäyttö on tärkeätä, jotta voitaisiin välttää korkean kustannustason mahdollisesti aiheuttamat onttoutumisilmiöt. Väestörakenteen kasvavien eläkekulujen ja terveydenhoitokustannusten johdosta pidettiin myös tärkeätä vahvistaa tulokertymää nostamalla työikäisen työvoiman osallistumistasoa ja työn tuottavuutta...
Lue lisää
Toteutus:Viestintäratkaisut Webmaster Kirjaudu sisään