Opetusalan perustuslaki

Kansalaisten laajapohjainen koulutus on tunnustetusti ollut Japanissa kansainvälisesti huipputasolla. Pari vuosikymmentä sitten maailmalla ylistettiin Japanin opetuslaitosta ja kiiteltiin japanilaisten koululaisten hämmästyttävän hyviä saavutuksia. Opetuslaitosta arvosteltiinkin jo 1980-luvulla, mutta vasta 1990-luvulla kriittiset äänet voimistuivat...
Etiikan opetus poistettiin sodan jälkeen kenraali MacArthurin määräyksestä. Vuonna 1947 miehitysjoukkojen valvonnassa säädettiin laki opetusalan perusperiaatteista. Sitä kutsutaan Japanissa myös opetusalan perustuslaiksi. Laissa korostetaan individualismin merkitystä, mutta siinä ei selitetty, miten yksilöitä tulisi opettaa ja heidän yksilöllisyyttään ja luovuuttaan kehittää. Individualismin ihannoinnin sanotaan Japanissa todellisuudessa johtaneen yhteiskuntaa vahingoittavaan yksilön liialliseen korostamiseen, vääristyneeseen tasa-arvoajatteluun ja lasten itsekeskeiseen asennoitumiseen. Opetusalan perustuslaissa ei mainita isänmaallisuutta, perinteitä, uskontoa eikä perhettä. Laista jätettiin harkitusti pois kaikki maininnat asioista, joilla ajateltiin voitavan rakentaa lasten samaistumista japanilaisiksi...
Opetusalan perustuslain muuttamisesta on Japanissa käyty pitkään keskustelua. Pääministeri Yasuhiro Nakasone yritti jo vuonna 1984 muuttaa tätä lakia. Hän asetti ad hoc neuvoston selvittämään opetuslain muuttamista isänmaallista henkeä ja kansallisia arvoja korostavaksi. Asiasta tehtiin esitys parlamentille. Äärivasemmiston tavoitteita perinteisesti tukenut Japanin opettajaliitto ryhtyi kiihkeästi vastustamaan muutosta saaden lain käsittelyn keskeytetyksi...
Vuonna 2001 aloitetussa opetuslaitoksen uudistuksessa supistettiin oppilailta vaadittua osaamisen painolastia noin 30 prosenttia. Aikaisemmin opetusaineistoa ja vaatimuksia oli jatkuvasti lisätty. Tasa-arvoisten mahdollisuuksien tarjoaminen kaikille haluttiin säilyttää, mutta siihen liittyviä kielteisiä puolia tarkistettiin liiallisen yhdenmukaistamisen korjaamiseksi. Uudistuksessa haluttiin kehittää enemmän oppilaiden yksilöllisyyttä ja erityiskykyjä tarjoamalla monipuolisia vaihtoehtomahdollisuuksia...
Uudistushjelman mukainen siirtyminen viiden päivän kouluviikkoon sekä käänteentekevinä pidetyt perus- ja keskiasteen opetuksen uudet suuntaviivat toteutettiin huhtikuussa 2002. Yli puolet yksityiskouluista halusi kuitenkin jatkaa edelleen kuuden työpäivän kouluviikkoa...
Opetusalan perustuslain uudistaminen osoittautui vaikeaksi ja kiistoja herättäväksi kysymykseksi. Uudistamisneuvosto esitti vuoden 2000 lopulla mietintönsä, jossa tehtiin monia rohkeita muutosesityksiä. Mietinnössä esitettiin mm. toimenpiteitä nuorison yhteiskunta-palvelun käyttöön ottamisesta...
Sivut 280, 282

Valikoituja kirjan teemoja

Kiina globaalin deflaation viejänä

Deflaatiosta keskusteltaessa on puhuttu paljon Kiinasta. Business Week ja The Economist ovat globaalista deflaatiosta kirjoittaessaan maininneet erityisesti Kiinan halpojen tuotteiden viejämaana ja deflaation levittäjänä. Pankkiiriliike Morgan Stanleyn pääekonomisti Stephen Roach on syyttänyt Kiinaa globaalin deflaatiovaaran aiheuttamisesta. Kiinan talous onkin näytellyt hyvin merkittävää osaa hintatason muodostumisessa teollisuustuotteiden maailmanmarkkinoilla. Kiinasta tuli vuonna 2003 maailman neljänneksi suurin vientimaa... Maan talous on viime vuosina kasvanut noin 9-10 %:n vauhdilla. Kiinan tuotannon on arvioitu kuluneen 5-vuotiskauden aikana painaneen maailman teollisuustuotteiden hintatasoa alaspäin 7 % ja vähittäishintoja 10 %. Kiinan talouden deflatorisia vaikutuksia lisää hallituksen politiikalla synnytetty suuri ylikapasiteetti monilla tuotannon sektoreilla.
Lue lisää
Toteutus:Viestintäratkaisut Webmaster Kirjaudu sisään