Myötätuntobudjetti

Japani on vuodesta 1978 lähtien vapaaehtoisesti ja ilman sopimuksellisia velvoitteita myöntänyt määrärahat ns. "myötätuntobudjettiin". Sillä on katettu Japaniin sijoitettujen Yhdysvaltain joukkojen asunnoista ja laitteistosta aiheutuvat kustannukset 45 000 sotilashenkilön ja heidän perheenjäsentensä osalta. Sillä on maksettu myös amerikkalaisten sotilastukikohtien palveluksessa olevien japanilaisten palkat.
Japani on maksanut vuosittain Yhdysvalloille joukkojen ylläpidosta Japanissa yli 600 mrd jeniä eli huhtikuun 2006 lopun kurssin mukaan 5,6 mrd dollaria. Tämä summa on edustanut noin 80 prosenttia Yhdysvaltain sotilaskustannuksista Japanissa. Pentagonille Japani on siten ollut asevoimien sijoittamispaikkana halvin mahdollinen. Lisäksi Japani on yleensä käyttänyt omien itsepuolustusvoimiensa kustannuksiin noin 5 000 mrd jeniä eli noin 46 mrd dollaria vuosittain. Yhdessä nämä merkisevät maailman toiseksi suurinta sotilasbudjettia.
Sivu 52

Valikoituja kirjan teemoja

Eläkevakuutusmaksut

Japanin yleinen kansaneläkejärjestelmä on rakennettu sellaiseksi, että vaikka eläkevakuutuksilla on kerätty varoja tulevien eläkkeiden maksamiseen, eläkkeitä ei ole maksettu eläkeläisten itsensä maksamien vakuutusmaksurahojen säästöillä. Työssä käyvien henkilöiden vakuutusmaksuilla on aluksi hoidettu kaikkien niidenkin eläketurva, jotka jo ovat vanhuksina siirtyneet eläkeläisiksi. Toisin sanoen, kysymyksessä on ollut sukupolvien välinen riippuvuusjärjestelmä, jossa nuorempi sukupolvi maksaa vakuutusmaksuja vanhempien sukupolvien eläkkeiden tukemiseksi. Eläkejärjestelmä muuttuu kuitenkin sellaiseksi, että työssä käyvät henkilöt säästävät omaa eläkeikäänsä varten maksamalla eläkevakuutuksia. Heidän eläkkeitään ei siis tulevaisuudessa tarvitse maksaa työssä käyviltä kerätyillä varoilla.
Lue lisää

Maatalouspolitiikka

Korkeiden kotimaisten ja alhaisten ulkomaisten maataloustuotteiden hintojen välinen kuilu syveni 1980-luvulla edelleen jenin arvonnousun ja alenevien maailmanmarkkinahintojen myötä. Vääristyneet hinnat olivat esimerkkinä siitä, miten jenin nouseva vaihtoarvo teki Japanin talouden uudistamisen välttämättömäksi. Japanin maatalouspolitiikassa vastustettiin vielä 1980-luvun puolivälissä muutoksia, vaikka radikaalisten uudistusten tarve oli huutava. Maataloudelle annettu suojelu on ollut luonteenomaista Japanin pyrkimykselle säilyttää kotimaiset talousjärjestelmänsä, vaikka ne eivät enää vaikuttaneet kansainvälisten näkökohtien kannalta järkeviltä. Japanin suljettujen ovien maatalouspolitiikka ärsytti muita maita ja lisäsi paineita Japanin eristämiseksi globaalista yhteisöstä.
Lue lisää
Toteutus:Viestintäratkaisut Webmaster Kirjaudu sisään