Maatalouspolitiikka

Korkeiden kotimaisten ja alhaisten ulkomaisten maataloustuotteiden hintojen välinen kuilu syveni 1980-luvulla edelleen jenin arvonnousun ja alenevien maailmanmarkkinahintojen myötä. Vääristyneet hinnat olivat esimerkkinä siitä, miten jenin nouseva vaihtoarvo teki Japanin talouden uudistamisen välttämättömäksi. Japanin maatalouspolitiikassa vastustettiin vielä 1980-luvun puolivälissä muutoksia, vaikka radikaalisten uudistusten tarve oli huutava. Maataloudelle annettu suojelu on ollut luonteenomaista Japanin pyrkimykselle säilyttää kotimaiset talousjärjestelmänsä, vaikka ne eivät enää vaikuttaneet kansainvälisten näkökohtien kannalta järkeviltä. Japanin suljettujen ovien maatalouspolitiikka ärsytti muita maita ja lisäsi paineita Japanin eristämiseksi globaalista yhteisöstä.
Tietenkin muutkin maat, mm. EU ja Yhdysvallat, ovat tukeneet maataloussektoriaan. Kun japanilaiset ovat viittanneet tähän argumenttiin, se ei ole saanut juuri ketään vakuuttuneeksi Japanin suojelutarpeesta. Tämä johtuu osittain myös siitä, että EU:n maataloussektorilla on kyetty lisäämään tuottavuutta. Sitä ei tarvitse hoivailla samaan tapaan kuin Japanissa on tehtävä, koska sodan jälkeen maatilat määrättiin pirstottaviksi kannattamattomiksi pientiloiksi. Japanilaisen riisinviljelijän saadessa riisistään kymmenkertaisen hinnan verrattuna kansainväliseen minimihintaan EU-maiden viljelijät kuuluivat maailman tehokkaimpiin viljan tuottajiin.
Sivut 228

Valikoituja kirjan teemoja

Kiina globaalin deflaation viejänä

Deflaatiosta keskusteltaessa on puhuttu paljon Kiinasta. Business Week ja The Economist ovat globaalista deflaatiosta kirjoittaessaan maininneet erityisesti Kiinan halpojen tuotteiden viejämaana ja deflaation levittäjänä. Pankkiiriliike Morgan Stanleyn pääekonomisti Stephen Roach on syyttänyt Kiinaa globaalin deflaatiovaaran aiheuttamisesta. Kiinan talous onkin näytellyt hyvin merkittävää osaa hintatason muodostumisessa teollisuustuotteiden maailmanmarkkinoilla. Kiinasta tuli vuonna 2003 maailman neljänneksi suurin vientimaa... Maan talous on viime vuosina kasvanut noin 9-10 %:n vauhdilla. Kiinan tuotannon on arvioitu kuluneen 5-vuotiskauden aikana painaneen maailman teollisuustuotteiden hintatasoa alaspäin 7 % ja vähittäishintoja 10 %. Kiinan talouden deflatorisia vaikutuksia lisää hallituksen politiikalla synnytetty suuri ylikapasiteetti monilla tuotannon sektoreilla.
Lue lisää

Maatalouspolitiikka

Korkeiden kotimaisten ja alhaisten ulkomaisten maataloustuotteiden hintojen välinen kuilu syveni 1980-luvulla edelleen jenin arvonnousun ja alenevien maailmanmarkkinahintojen myötä. Vääristyneet hinnat olivat esimerkkinä siitä, miten jenin nouseva vaihtoarvo teki Japanin talouden uudistamisen välttämättömäksi. Japanin maatalouspolitiikassa vastustettiin vielä 1980-luvun puolivälissä muutoksia, vaikka radikaalisten uudistusten tarve oli huutava. Maataloudelle annettu suojelu on ollut luonteenomaista Japanin pyrkimykselle säilyttää kotimaiset talousjärjestelmänsä, vaikka ne eivät enää vaikuttaneet kansainvälisten näkökohtien kannalta järkeviltä. Japanin suljettujen ovien maatalouspolitiikka ärsytti muita maita ja lisäsi paineita Japanin eristämiseksi globaalista yhteisöstä.
Lue lisää
Toteutus:Viestintäratkaisut Webmaster Kirjaudu sisään