Kiina Japanin sijoitusten kohdemaana

Japanin suora sijoitustoiminta ulkomaille alkoi muita teollisuusmaita myöhemmin. Aluksi Japanin suorat sijoitukset painottuivat voimakkaasti Yhdysvaltoihin. Yleensä yli 40 % näistä sijoituksista tehtiin Yhdysvaltoihin. Aasian maat edustivat ennen valuuttakriisinsä alkamista yli viidennestä näistä sijoituksista. Euroopan maiden osuus oli hieman sitä pienempi. Vuoden 1998 jälkeen Japanin suorat ulkomaiset sijoitukset ovat voimakkaasti siirtyneet Yhdysvalloista Eurooppaan. Aktiivisen sijoitustoiminnan kasvu Eurooppaan aiheutui mm. Euroopan rahaliitosta odotetuista eduista.
Kiina oli 1990-luvulla Yhdysvaltain jälkeen Japanin toiseksi suurin suorien sijoitusten kohdemaa. Kiinalle puolestaan Japani on ollut sen suurin ulkomaisen pääoman, sijoitusten ja kehitysluottojen lähde. Vuonna 2003 Kiina ohitti Yhdysvallat maailman suurimpana (54 mrd USD) ulkomaisten sijoitusten kohdemaana. Kiinaan kumuloituneet ulkomaiset sijoitukset arvioitiin vuonna 2005 noin 632 mrd dollariksi. Suuryritysten johtajille ja muille asiantuntijoille vuonna 2005 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan Kiina oli kiinnostavin suorien sijoitusten kohdemaa (87 %). Intia (42 %) hätyytteli Yhdysvaltain (51 %) kakkostilaa.
Sivu 298

Valikoituja kirjan teemoja

Jakelujärjestelmä

Muihin teollisuusmaihin verrattuna Japanin jakelujärjestelmä oli aikaisemmin hyvin tiukasti viranomaisten valvonnassa. Tärkein rajoitus koski suurten kauppojen yli 1500 m2 perustamislupaa ja tällaisten myymälöiden aukioloaikoja. Suuria myymälöitä koskevaa lakia on liberalisoitu useaan otteeseen. Aikaisemmin oli erittäin hankalaa perustaa suuria myymälöitä, koska niiden rakentamiseen täytyi hankkia lupa myös lähistöllä toimivilta kilpailijoilta. Määräysten lieventäminen on saanut aikaan suurten myymälöiden ja myös ulkomaalaisten omistamien vähittäiskauppojen määrän näkyvän lisääntymisen. Talousneuvoston suositusten mukaisesti ryhdyttiin poistamaan tai lieventämään jakelusektorin kuljetusten kilpailua rajoittavia säännöksiä. Neuvoston esityksestä on poistettu alalle pääsyä ja hintojen sääntelyä koskevia määräyksiä.
Sivu 263
Lue lisää

Maatalouspolitiikka

Korkeiden kotimaisten ja alhaisten ulkomaisten maataloustuotteiden hintojen välinen kuilu syveni 1980-luvulla edelleen jenin arvonnousun ja alenevien maailmanmarkkinahintojen myötä. Vääristyneet hinnat olivat esimerkkinä siitä, miten jenin nouseva vaihtoarvo teki Japanin talouden uudistamisen välttämättömäksi. Japanin maatalouspolitiikassa vastustettiin vielä 1980-luvun puolivälissä muutoksia, vaikka radikaalisten uudistusten tarve oli huutava. Maataloudelle annettu suojelu on ollut luonteenomaista Japanin pyrkimykselle säilyttää kotimaiset talousjärjestelmänsä, vaikka ne eivät enää vaikuttaneet kansainvälisten näkökohtien kannalta järkeviltä. Japanin suljettujen ovien maatalouspolitiikka ärsytti muita maita ja lisäsi paineita Japanin eristämiseksi globaalista yhteisöstä.
Lue lisää
Toteutus:Viestintäratkaisut Webmaster Kirjaudu sisään