Keinottelukupla

Taloudessa syntyy helposti keinottelukuplia, jos kiinteistöjen ja osakkeiden hinnat nousevat paljon yli niiden perusarvon ja niistä odotettujen tuottojen määrän. Kuplien syntyessä kiinteistöjen ja osakkeiden vaihdannasta saatavat pääomavoitot ja -tappiot muodostuvat epätavallisen suuriksi.
Omaisuusarvojen hillittömän nousun synnyttämä kupla nosti Japanissa osakkeiden ja kiinteistöjen hintatasoa nopeasti aina vuoteen 1990 saakka. Sen jälkeen alkoi hintatason yhtä nopea alamäki. Kuplan vuosina pankit ja muut rahoituslaitokset olivat antaneet suuria määriä luottoja hyväksyen vakuudekseen kiinteistöjä ja osakkeita, joiden hinnat olivat nousseet pilviin.
Kuplan paisuminen näytti tekevän yksilöt ja yritykset rikkaiksi. Osakkeiden arvonnousu merkitsi hyviä uutisia etenkin yrityksille. Yksilöt sen sijaan tekivät suuria voittoja kiinteistöjen jatkuvasti nousevilla hinnoilla. Tämä merkitsi myös velkaantumisen kasvua.
Kuplan syntymiseen vaikuttava tärkeä tekijä oli liian huolettomasti harjoitettu raha- ja talouspolitiikka. Korot pysyivät ennätyksellisen alhaisella tasolla liian pitkään ja rahan tarjonta kasvoi 10-11 prosentin vauhtia neljän vuoden ajan vuosina 1987-1990. Kuplan purkautuminen alkoi jo vuonna 1990. Osakkeiden hinnat laskivat vuoden loppuun mennessä 38 % ja kiinteistöjen arvo seurasi nopeasti perässä. Kuplan puhkeaminen johti kiinteistöjen ja osakkeiden hintatason romahdukseen vuonna 1991.
Sivut 165-166, 304

Valikoituja kirjan teemoja

Elvytyspolitiikka

Deflaation vastaisessa toimenpidepaketissakin hallitus piti keskeisenä pankkien hoitamattomien lainojen nopeaa poistamista. Sitä pyrittiin edistämään mm. kiristämällä pankkien tarkastuksia ja helpottamalla edelleen keskuspankin lainaehtoja pankeille. Lainojen poistaminen uhkasi kuitenkin kiihdyttää deflaation etenemistä, sillä sen uskottiin merkitsevän myös konkurssien lisääntymistä ja työttömyyden kasvua. Lokakuussa pakettiin liitettiin muitakin toimenpiteitä, joista hallitus korosti erityisesti rakennemuutoksen tarvetta. Suunnitelmiin kuului myös verotuksen uudistaminen, kotimaisen teollisuuden ulkomaille siirtymisen hillitseminen, rahoitusjärjestelmän vakaannuttaminen ja osakemarkkinoiden vahvistaminen...
Sivut 41, 177, 179181, 200, 211214
Lue lisää

Japanin demokratisointi

Sodan jälkeen Yhdysvaltojen miehityshallinto halusi rohkaista ja suosia demokraattisten järjestöjen perustamista työvoiman, teollisuuden ja maatalouden aloilla. Tavoitteena oli demokratisoida Japanin kansa ja sen elämä. Demokratisoinnin nimissä MacArthur ohjittiin puhdistamaan Japanin elinkeinoelämä johtajistaan, "jotka eivät johtaisi Japanin tulevia taloudellisia ponnistuksia yksinomaan rauhanomaisia päämääriä palveleviksi\". Puhdistus koski myös henkilöitä, joiden katsottiin osallistuneen Japanin sotaponnisteluihin. Kriteeriä voitiin soveltaa keneen tahansa sodan aikana sotilastehtävissä tai talouselämässä toimineeseen henkilöön. Seurauksena oli laaja \"yhteistoimintamiesten\" ajojahti. Vain hyvin harvat sodan aikaisista talouselämän johtohenkilöistä saivat pitää paikkansa. Riistämällä liike-elämältä ja teollisuudelta johtajat ne painettiin entistä syvempään kaaokseen...
Lue lisää
Toteutus:Viestintäratkaisut Webmaster Kirjaudu sisään