Kauppataseen ylijäämä

1990-luvulla Japani pyrki lisäämään tuontiaan ja supistamaan voimakasta kansainvälistä kritiikkiä aiheuttaneita kauppataseensa ylijäämiä. Osittain tässä aluksi onnistuttiinkin, mutta kansainvälisesti hyväksyttyä kauppavaihdon tasaantumista ei kuitenkaan syntynyt, vaikka Japani muutti toimenpiteensä viennin edistämisestä tuonnin edistämiseksi. Kauppataseen ylijäämä supistui vuoden 1998 16 biljoonasta jenistä (161 mrd eurosta) 7,6 bilj. jeniin (53,5 mrd euroon) vuonna 2005. Vuonna 2006 se supistui edelleen noin 50 mrd euroon.
Japanin kauppataseen vaihteluun on vaikuttanut mm. öljyntuonnin hintakehitys ja tietoteknologian lama. Japanin vienti Aasiaan ja etenkin Kiinaan on kasvanut nopeasti viime vuosina. Vuonna 2005 Japanin vienti oli ennätykselliset 63 bilj. jeniä (536 mrd USD) ja tuonti 52 bilj. jeniä (410 mrd USD). Aasian maiden osuus koko kauppavaihdosta oli 46 %. Kiina syrjäytti vuonna 2004 Yhdysvallat Japanin suurimpana kauppakumppanina. Kiinan osuus kauppavaihdosta nousi silloin yhdessä Hongkongin kanssa 20 %:iin. Se oli 1,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin Yhdysvaltojen kanssa.
Kauppataseen kehitykseen on vaikuttanut merkittävästi elektroniikan, autojen ja muiden koneiden ja laitteiden valmistuksen siirtäminen Yhdysvaltoihin ja moniin Aasian maihin, viime vuosina etenkin Kiinaan. Japanilaiset ovat pyrkineet ulkomaiden markkinoille etupäässä lisäämällä paikallista tuotantoa. Niinpä Japanin vienti Yhdysvaltoihin on viime vuosina kasvanut varsin vaatimattomasti. Vuonna 2005 Japanin kauppapoliittisesti herkkä vientiylijäämä Yhdysvaltain kanssa nousi 75,6 mrd dollariin.
Sivu 291

Valikoituja kirjan teemoja

Työkäytännössä alkanut muutos

Työmarkkinoiden lailliset puitteet muotoiltiin Japanissa toisen maailmansodan jälkeisissä suurtyöttömyyden olosuhteissa markkinoiden suoran valvonnan hengessä työvoiman riiston estämiseksi. Nämä puitteet olivat 1990-luvulla kehityksen myötä vanhentuneet. Talouselämän edustajien näkemysten mukaan viranomaisilla oli kiire ryhtyä uudistamaan ja ajanmukaistamaan työmarkkinapolitiikkaansa. Inhimillisten voimavarojen täyden potentiaalin hyväksikäyttö on tärkeätä, jotta voitaisiin välttää korkean kustannustason mahdollisesti aiheuttamat onttoutumisilmiöt. Väestörakenteen kasvavien eläkekulujen ja terveydenhoitokustannusten johdosta pidettiin myös tärkeätä vahvistaa tulokertymää nostamalla työikäisen työvoiman osallistumistasoa ja työn tuottavuutta...
Lue lisää
Toteutus:Viestintäratkaisut Webmaster Kirjaudu sisään