Kansaivälistymisestä tavoite

Nykyään ei kulu päivääkään kuulemattamme uutisia kansainvälisestä yhteistyöstä tai kansainvälisistä kiistoista. Japanilaiset ovat havainneet, että kansainvälistyminen, kokusaika kuten he sanovat, on todellisuus, joka vaikuttaa syvästi japanilaisten elämään. Tämä on käynyt japanilaisille entistä selvemmäksi, kun he ovat joutuneet kauppakysymyksistä ihmisoikeuksiin vaihtelevien kansainvälisten ongelmien osapuoleksi.
Japanilaiset ovat omaksuneet harvoja sanoja samanlaisella innolla ja asiaa tarkemmin harkitsematta kuin kansainvälistymisen. Japanilaisten kokemukset kansainvälistymisestä ovat verhoutuneet ajatuksen herättämän romantiikan hienostuneeseen aromiin, joka on aiheuttanut sympaattisia tunteita älymystön mielissä. Heille kansainvälistyminen on merkinnyt uusien tavaroiden, ideoiden ja makujen tuontia. Se lupasi ihmisten elämään mukavuuksia ja parannuksia, mutta ei synnyttänyt pelkoja, että siitä aiheutuisi Japanin kulttuurille häiritsevää muutosten uhkaa. Monet japanilaiset pitävät kansainvälistymistä toivottavana tavoitteena. Japanilaisten enemmistö näyttää pitävän kansainvälistymisen hämärää käsitettä jonkinlaisena kaiken parantavana lääkkeenä Japanin ongelmiin.
Sivut 331-332

Valikoituja kirjan teemoja

Eristäytymispolitiikka

Löytöretkien jälkeisenä aikakautena lähetyssaarnaajat ja Kiina välittivät japanilaisille tietoja länsimaista. Japanilaiset saivat siten varsin oikean kuvan länsimaisesta maailmasta. Tämä tiedon välittyminen hoidettiin kuitenkin siten, ettei japanilaisilla itsellään ollut todellisia yhteyksiä vieraisiin kansoihin. Kun kristittyjen lähetyssaarnaajien toiminnan pelättiin johtavan ajan mittaan siirtokuntien perustamiseen, Japani sulki ulkomaalaisilta ovensa 1500luvun lopulla. Maa oli Tokugawan shogunaatin hallinnassa 16031868 ja sen aikana Japanissa muovailtiin vielä nykyäänkin vallitsevan sosiaalisen järjestelmän perusmuodot. Tokugawasuvun hallituskaudella Japanista tehtiin suuresti omavarainen, itseensä tyytyväinen maailma. Luvaton poistuminen Japanista rangaistiin kuolemantuomiolla. Siten Japani eristettiin lähes täydellisesti muusta maailmasta.
Sivut 329330
Lue lisää

Maatalouspolitiikka

Korkeiden kotimaisten ja alhaisten ulkomaisten maataloustuotteiden hintojen välinen kuilu syveni 1980-luvulla edelleen jenin arvonnousun ja alenevien maailmanmarkkinahintojen myötä. Vääristyneet hinnat olivat esimerkkinä siitä, miten jenin nouseva vaihtoarvo teki Japanin talouden uudistamisen välttämättömäksi. Japanin maatalouspolitiikassa vastustettiin vielä 1980-luvun puolivälissä muutoksia, vaikka radikaalisten uudistusten tarve oli huutava. Maataloudelle annettu suojelu on ollut luonteenomaista Japanin pyrkimykselle säilyttää kotimaiset talousjärjestelmänsä, vaikka ne eivät enää vaikuttaneet kansainvälisten näkökohtien kannalta järkeviltä. Japanin suljettujen ovien maatalouspolitiikka ärsytti muita maita ja lisäsi paineita Japanin eristämiseksi globaalista yhteisöstä.
Lue lisää
Toteutus:Viestintäratkaisut Webmaster Kirjaudu sisään