Kansainvälistymisen käsite

Kansainvälistymisen käsitettä on selitetty monin tavoin. Yleisenä suhtautumistapana ja elämänkatsomuksena kansainvälisyys on yhtä vanha kuin inhimillinen yhteiskunta. Ihmiset ovat koko tunnetun historian ajan liikkuneet pitkiä matkoja etsiessään itselleen parempia elinolosuhteita, harjoittaessaan kauppaa ja käydessään sotia laajentaakseen valtapiiriään, hankkiakseen orjia tai suorittaakseen käännytystyötä. Ihmisten liikkuminen joko yksilöinä tai kokonaisten kansojen vaelluksina on tällä tavoin vaikuttanut monien seutujen aineellisen ja henkisen kulttuurin muovautumiseen heidän mukanaan tuomillaan esineillä ja uusilla ideoilla...
Erilaisten kulttuurien vaikutusten siirtyminen maasta toiseen on siis jo antiikin ajoista lähtien muuttanut ihmisten ja kansojen elintapoja. Omalla aikakaudellamme on kuitenkin tapahtunut valtava muutos muualta tulleiden vaikutusten määrässä ja nopeudessa. Sodat ja poliittiset mullistukset ovat tuoneet muista maista kantaväestön keskuuteen aikaisempaa suhteellisesti paljon enemmän laillisia maahanmuuttajia, vierastyöläisiä ja poliittisia pakolaisia. Muista maista on saapunut ja jäänyt maahan myös laittomasti turisteja, "viihdytystaiteilijoita" ja elintasopakolaisia...
Nykyistä kansainvälistymisen käsitettä voidaan yrittää selittää sanomalla sen merkitsevän kansojen välisten yhteyksien lisääntymistä ja kansainvälisten suhteiden laajentumista alueille, jotka vaikuttavat ihmisten elintapoihin ja tottumuksiin tavaroiden, palvelusten, pääoman, ihmisten ja informaation kansalliset rajat ylittävää liikkumista merkitsevien toimintojen avulla. Nämä koskevat ihmisille elämänläheisiä alueita kuten koulutusta, työtä, kulutusta, vapaa-ajan viettoa ja perhe-elämää. Keskustelua on käyty myös mielen kansainvälistymisestä, koska onnistuakseen kansainvälistymisen tulisi tunkeutua ihmisen tietoisuuteen ja maailmankuvaan.
Sivut 325-326

Valikoituja kirjan teemoja

Maatalouspolitiikka

Korkeiden kotimaisten ja alhaisten ulkomaisten maataloustuotteiden hintojen välinen kuilu syveni 1980-luvulla edelleen jenin arvonnousun ja alenevien maailmanmarkkinahintojen myötä. Vääristyneet hinnat olivat esimerkkinä siitä, miten jenin nouseva vaihtoarvo teki Japanin talouden uudistamisen välttämättömäksi. Japanin maatalouspolitiikassa vastustettiin vielä 1980-luvun puolivälissä muutoksia, vaikka radikaalisten uudistusten tarve oli huutava. Maataloudelle annettu suojelu on ollut luonteenomaista Japanin pyrkimykselle säilyttää kotimaiset talousjärjestelmänsä, vaikka ne eivät enää vaikuttaneet kansainvälisten näkökohtien kannalta järkeviltä. Japanin suljettujen ovien maatalouspolitiikka ärsytti muita maita ja lisäsi paineita Japanin eristämiseksi globaalista yhteisöstä.
Lue lisää
Toteutus:Viestintäratkaisut Webmaster Kirjaudu sisään