Julkisen sektorin rakennemuutokset

Vuoden 1996 parlamenttivaaleissa oli kaikkien puolueiden keskeisenä tavoitteena hallinnon tehostaminen ja hajasijoittaminen. Erityisesti pääministeri Hashimoton uudistuslupaukset saivat äänestäjiltä tukea. Vuosia jatkuneen epäröinnin ja vitkastelun jälkeen hallitus oli hyväksynyt, että vapaan ja elinvoimaisen talouden sekä kansainvälisten normien mukaisen yhteiskunnan luominen edellyttävät julkisen ja yksityinen sektorin perusteellisia rakennemuutoksia. Vuoden 1996 aikana sekä Japanin hallitus että talouselämän johtohenkilöt alkoivat pitää säännösten purkamista jopa ainoana jäljellä olevana keinona taloudellisen elpymisen voimistamiseksi...
Tämän jälkeen aloitettiin uudistusten toteuttaminen. Muutaman vuoden kuluessa suoritetut lainsäädännölliset uudistukset ovat olleet niin suuria ja moninaisia, että niitä on Japanissa verrattu Meiji-aikakauden ja II maailmansodan jälkeisiin vallankumouksellisiin mullistuksiin. Japanilaisten on varmaankin ollut vaikeata käsittää täysin niiden merkitystä...
Poliittisten johtajien ja hallituksen omassakin piirissä on voitu todeta, että kaikki ovat olleet yhtä mieltä muutosten tarpeellisuudesta. Vastustus alkaa ilmetä vasta, kun keskustellaan yksityiskohdista, esimerkiksi menojen leikkausten kohdentamisesta. Taloudellisen suunnittelun ministeri Taro Aso kertoi kirjoittajalle maaliskuussa 1997, että hallituksessakin uudistuksia puollettiin aluksi vain periaatteessa, sillä kukaan ministeri ei halunnut, että hänen omaan toimivaltaansa tai hänen poliittisten taustavoimiensa etuihin puututtaisiin.
Sivu 258

Valikoituja kirjan teemoja

Työkäytännössä alkanut muutos

Työmarkkinoiden lailliset puitteet muotoiltiin Japanissa toisen maailmansodan jälkeisissä suurtyöttömyyden olosuhteissa markkinoiden suoran valvonnan hengessä työvoiman riiston estämiseksi. Nämä puitteet olivat 1990-luvulla kehityksen myötä vanhentuneet. Talouselämän edustajien näkemysten mukaan viranomaisilla oli kiire ryhtyä uudistamaan ja ajanmukaistamaan työmarkkinapolitiikkaansa. Inhimillisten voimavarojen täyden potentiaalin hyväksikäyttö on tärkeätä, jotta voitaisiin välttää korkean kustannustason mahdollisesti aiheuttamat onttoutumisilmiöt. Väestörakenteen kasvavien eläkekulujen ja terveydenhoitokustannusten johdosta pidettiin myös tärkeätä vahvistaa tulokertymää nostamalla työikäisen työvoiman osallistumistasoa ja työn tuottavuutta...
Lue lisää
Toteutus:Viestintäratkaisut Webmaster Kirjaudu sisään