Julkisen sektorin rakennemuutokset

Vuoden 1996 parlamenttivaaleissa oli kaikkien puolueiden keskeisenä tavoitteena hallinnon tehostaminen ja hajasijoittaminen. Erityisesti pääministeri Hashimoton uudistuslupaukset saivat äänestäjiltä tukea. Vuosia jatkuneen epäröinnin ja vitkastelun jälkeen hallitus oli hyväksynyt, että vapaan ja elinvoimaisen talouden sekä kansainvälisten normien mukaisen yhteiskunnan luominen edellyttävät julkisen ja yksityinen sektorin perusteellisia rakennemuutoksia. Vuoden 1996 aikana sekä Japanin hallitus että talouselämän johtohenkilöt alkoivat pitää säännösten purkamista jopa ainoana jäljellä olevana keinona taloudellisen elpymisen voimistamiseksi...
Tämän jälkeen aloitettiin uudistusten toteuttaminen. Muutaman vuoden kuluessa suoritetut lainsäädännölliset uudistukset ovat olleet niin suuria ja moninaisia, että niitä on Japanissa verrattu Meiji-aikakauden ja II maailmansodan jälkeisiin vallankumouksellisiin mullistuksiin. Japanilaisten on varmaankin ollut vaikeata käsittää täysin niiden merkitystä...
Poliittisten johtajien ja hallituksen omassakin piirissä on voitu todeta, että kaikki ovat olleet yhtä mieltä muutosten tarpeellisuudesta. Vastustus alkaa ilmetä vasta, kun keskustellaan yksityiskohdista, esimerkiksi menojen leikkausten kohdentamisesta. Taloudellisen suunnittelun ministeri Taro Aso kertoi kirjoittajalle maaliskuussa 1997, että hallituksessakin uudistuksia puollettiin aluksi vain periaatteessa, sillä kukaan ministeri ei halunnut, että hänen omaan toimivaltaansa tai hänen poliittisten taustavoimiensa etuihin puututtaisiin.
Sivu 258

Valikoituja kirjan teemoja

"Juku", koululaisten lisäopetuskurssit

Hyvän koulutuksen saavuttamiseksi vanhemmat hiostavat lapsiaan koulutuntien jälkeen ja lähettävät lapsensa "juku" -nimellä tunnetuille erityiskursseille saamaan lisäopetusta. Vanhemmat ovat valmiit maksamaan siitä huomattavia summia. Vanhempien ja opettajien liiton vuonna 1999 suorittaman selvityksen mukaan alkeiskoulun 6. luokan oppilaista yli 40 % osallistui "juku" -opetukseen. Lukiovaiheeseen ehtineistä oppilaista 40-50 % osallistuu "juku"-valmennuskursseille, joilla parannetaan selviytymismahdollisuuksia yliopistojen pääsykokeissa. Perheissä äidit huolehtivat sekä perheen budjetista että vastaavat lasten koulunkäynnin valvonnasta. On tavallista, että äidit suorittavat erityiskursseja selviytyäkseen paremmin lastensa koulutehtävien valvonnasta.
Lue lisää
Toteutus:Viestintäratkaisut Webmaster Kirjaudu sisään