Japanin valtion velka

Japanin velkatilanne eroaa suuresti muista velallismaista, jotka yleensä kärsivät vaihtotasevajeista ja suuresta ulkomaanvelasta.
Valtion velka on pääosin (95%) pienikorkoista (0,5-1,6%) ja pitkäaikaista (5-30 v.) kotimaista lainaa. Vuoden 2005 budjetissa valtion velanhoitokulut olivat 22,4 % budjetin menoista. Korkomenot olivat 8,9 biljoonaa jeniä (65 mrd €) eli 1,7 % BKT:sta ja 10,8 % budjetin menoista. Eräiden amerikkalaisten taloustutkijoiden mukaan julkisen sektorin velka vuonna 2003 (146 % BKT:sta) liioitteli velan harhaanjohtavasti 2,5-kertaiseksi. Heidän mielestä velan nettoarvo oli vain 64 % BKT:sta. Valtion velasta on suuri osa arvopapereina keskuspankin ja muiden valtion laitosten hallussa ja niiden taseissa varoina, joten näiden velkojen nettoarvo on nolla. Se muistuttaa valtion varojen siirtämistä taskusta toiseen. Nollaamalla valtion sisäiset velkasaatavat hallituksen tosiasiallinen velka ulkopuolisille, ja miltei yksinomaan japanilaisille tahoille oli vain 46 % bruttokansantuotteesta.
Japanin velkojen kuoletus on veronmaksajille kivulias, mutta suhteellisen helppo tehtävä. Japanin tuloverot ja sosiaaliturvamaksut ovat vain 22 % tulokertymästä. Verotuksen nostaminen edes lähelle EU-maiden tasoa ratkaisisi nopeasti ongelmat. Siitä ei tulisi katastrofia. Asian ratkaisuksi on suunniteltu arvonlisäveroamme vastaavan kulutusveron nostamista 10-15 prosenttiin. Japanissa se on nyt vain 5 prosenttia.
Sivut 270, 292, 367

Valikoituja kirjan teemoja

Japanin demokratisointi

Sodan jälkeen Yhdysvaltojen miehityshallinto halusi rohkaista ja suosia demokraattisten järjestöjen perustamista työvoiman, teollisuuden ja maatalouden aloilla. Tavoitteena oli demokratisoida Japanin kansa ja sen elämä. Demokratisoinnin nimissä MacArthur ohjittiin puhdistamaan Japanin elinkeinoelämä johtajistaan, "jotka eivät johtaisi Japanin tulevia taloudellisia ponnistuksia yksinomaan rauhanomaisia päämääriä palveleviksi\". Puhdistus koski myös henkilöitä, joiden katsottiin osallistuneen Japanin sotaponnisteluihin. Kriteeriä voitiin soveltaa keneen tahansa sodan aikana sotilastehtävissä tai talouselämässä toimineeseen henkilöön. Seurauksena oli laaja \"yhteistoimintamiesten\" ajojahti. Vain hyvin harvat sodan aikaisista talouselämän johtohenkilöistä saivat pitää paikkansa. Riistämällä liike-elämältä ja teollisuudelta johtajat ne painettiin entistä syvempään kaaokseen...
Lue lisää
Toteutus:Viestintäratkaisut Webmaster Kirjaudu sisään