Japanin teknologian ominaispiirteet

Japanin menestys teknologian alalla edustaa mielenkiintoista tapausta teknologian historiassa. Mielenkiinto ei johdu siitä, että Japani olisi ainutlaatuinen ilmiö uuden ajan historiassa. Kiinnostusta herättää se, että Japanin menestys saavutettiin ilman omia suuria keksintöjä, jotka olisivat kyenneet muuttamaan teknologisen kehityksen perussuuntaa.
Sodan vuosina Japani jäi teknologian kehityksessä jälkeen erityisesti Yhdysvalloista, mutta myös eräistä Euroopan maista. Syntynyttä kuilua pyrittiin sodan jälkeen kuromaan umpeen tuontiteknologialla. Japanilla oli tähän hyvät tekniset valmiudet. Jo ennen sotaa Japani oli nimittäin luonut itselleen riittävän perustan tuontiteknologian ymmärtämiseksi, valitsemiseksi ja käytäntöön soveltamiseksi...
Japanilaiset ovat niittäneet mainetta enemmän teknologian kehittäjinä kuin uusien keksintöjen tekijöinä. Japanin tutkimustyössä on pitkään kiinnitetty enemmän huomiota sovellettuun ja tuotekehitystutkimukseen kuin perustutkimukseen. Perustutkimukseen panostaminen on kuitenkin lisääntynyt 1980-luvulta alkaen. Aikaisemmin japanilaiset keskittyivät alttiimmin valmistusprosessien uudistamiseen, valmistuskustannusten alentamiseen ja tuotteiden laadun parantamiseen kuin kokonaan uusien tuotteiden kehittämiseen. Nykyään markkinoille pyritään keksimään uusia tuotteita.
Japani on kyennyt esimerkillisesti parantamaan kehitettyä teknologiaa mukauttamalla sitä tehokkuuden lisäämiseksi, teknologian tarvitseman tilan pienentämiseksi tai sen sopeuttamiseksi erilaiseen ympäristöön. Pienillä lisäkeksinnöillä japanilaiset ovat usein tehneet teknologiaan muutoksia, jotka vaikuttavat yleisiin ja järjestelmällisiin tuloksiin...
Japanin NTT kehitti ensimmäisenä 16-megatavun DRAM-mikromuistisirun ja sen jälkeen 32-megatavun, 15 mm neliön, johon sijoitettiin 80 000 transistoria, ja joka prosessoi tietokoneen ohjelmointikieltä tuhannesosasekuntin nopeudella. Nämä keksinnöt merkitsivät asiantuntijoiden mukaan mullistavaa harppausta nopeiden tietokoneiden kehittämisessä ja panivat amerikkalaiset kilpailijat haukkomaan henkeään...
Japanilaiset tutkijat ovat kehitelleet millimetrin suuruisia robotteja, mutta heidän haaveenaan on rakentaa mikromillin robotteja. Tutkijat uskovat, että tulevaisuudessa pienoisrobotteja voitaisiin sijoittaa esimerkiksi verisuonistoon poistamaan kolesterolia ja sydäninfarktin aiheuttamia tukkeumia. Yhä pienemmiksi muuttuneet elektroniikan laitteet ovat hyvä esimerkki teknologian parantamisesta, mukauttamisesta ja soveltamisesta pienin lisäkeksinnöin uuteen ja käyttäjille soveltuvampaan tuotteeseen.
Mikrokoneiden näyttelyssä vuoden 2000 marraskuussa Tokiossa oli esillä mm. usean japanilaisen elektroniikkayrityksen yhteisesti kehittämä matomainen, automaattisesti toimiva, langaton pienoiskamera. Se oli ensimmäinen laatuaan maailmassa. Energialähteenään laite käyttää vastaanottamiaan lasersäteitä. Kamera on läpimitaltaan sentin paksuinen ja seitsemän senttiä pitkä. Se on kehitetty pienten putkien sisäpintojen tutkimiseen esimerkiksi voimalaitoksissa. Kamera lähettää radioaalloilla kuvia ja kykenee yhteenliitettyjen osastensa avulla muuttamaan muotoaan liikkumisensa helpottamiseksi.
Eräs esimerkki japanilaisten menestyksestä suurta tarkkuutta vaativien mikrokoneiden kehittäjänä on Minebea Co., jolla on johtava asema eräiden pienoiskoneiden ja tietokoneiden komponenttien valmistajana. Sen osuus on 60 % pienoiskuulalaakerien ja 70 %:n tietokoneiden HDD-koneistojen maailmanmarkkinoista...
Japani on maailman johtava maa nanoteknologian ja bioteknologian yhdistävän nanobioteknologian ja tutkimuksessa tarvittavien nanolaitteiden kehittämisen aloilla.
Sivut 74-77

Valikoituja kirjan teemoja

Glokalisaatio

Globalisoitumisen yhteydessä tapahtuu myös alueellista ja paikallistumiskehitystä, lokalisoitumista, erityisesti pyrkimystä hallinnon hajasijoitukseen ja paikallisen päätöksenteon lisäämiseen. Tällaista samanaikaista globalisoitumista ja lokalisoitumista tutkijat ovat nimittäneet glokalisaatioksi. Japanilaiset ovat yleisesti tajunneet, että kansojen ja tapojen moninaisuus on tunnustettava itseisarvo. Jokaisella kansalla on oma identtisyytensä ja jokaisen tulisi tiedostaa paikkansa. Tiedostamatta omaa itseään ja omia tavoitteitaan kansakunnan on vaikeata selviytyä ja pitää puoliaan globalisoitumiskehityksessä...
Sanaa globalisaatio, maailmanlaajuistuminen tai maapalloistuminen, käytettiin tiettävästi ensimmäisen kerran vuonna 1962. Tutkimuksen mukaan Yhdysvaltain valtalehdet The New York Times ja The Washington Post käyttivät sanaa 1990luvun puoliväliin asti vain satunnaisesti. Sen jälkeen sanan käytön kasvukäyrä on ollut hyvin jyrkkä. Muutaman viime vuoden aikana globalisaatiosta on kirjoitettu tuhansia akateemisia tutkimuksia ja julkaistu satoja kirjoja. Miltei jokainen kirjoittaja näyttää määritelleen sanan merkityksen omalla tavallaan.
Globalisaatio maailman talouksien ja yhteiskuntien lisääntyvä yhdentymiskehitys on ollut viime vuosien kansainvälisen talouskeskustelun ja kiistelyn eräs kuumimmista aiheista. Globalisaatio on antanut taloudelliselle toiminnalle uusia ja houkuttelevia mahdollisuuksia. Sen myönteisenä piirteenä on nähty Kiinan, Intian ja muiden pari vuosikymmentä sitten köyhinä pidettyjen maiden nopea edistyminen ja köyhyyden väheneminen. Monissa piireissä on juhlittu globalisaation saavuksia aikamme merkittävimpinä tapahtumina. Globalisaatio on saattanut ihmiset ja kansakunnat läheisemmiksi. Sen avulla on syntynyt enemmän rikkautta ja hyvinvointia kuin mitkään aikaisemmat sukupolvet ovat kokeneet. Yhdessä informaatioteknologian huiman kehityksen kanssa globalisaatio on lyhyessä ajassa mullistanut elämämme maailmankylässä.
Globalisaatio on kuitenkin synnyttänyt myös merkittävää kansainvälistä vastustusta, koska sen on katsottu edistäneen epätasaarvoa ja ympäristön huononemista. Esimerkiksi Afrikkaa koskevat globalisaation selvitykset osoittavat, että sen ulkopuolelle jääneet maat ovat kokeneet globalisaation luoneen ja pakottavalla tavalla tyrkyttäneen niille turmiollisia menettelytapoja, jotka ovat johtaneet yhteiskunnan raakaaineiden riistoon. Globalisaatio ei ole toiminut toivotulla tavalla myöskään sen vuoksi, ettei se ole levinnyt kaikkialle maailmassa. Afrikan köyhät maat eivät ole kyenneet integroitumaan globaaliin talouteen. Syynä voi olla yksinkertaisesti se, ettei köyhä maa eivätkä sen kansalaiset ole kyenneet kehittymään globalisoitumisen edellyttämälle tasolle...
Maailmanlaajuisena ilmiönä globalisoituminen edustaa pitkän ja monimutkaisen kehityksen tulosta. Japanin globalisoitumisesta puhuttaessa on sen sijaan syytä korostaa, että kysymys on vasta 1980luvulla aktiivisesti alkaneesta ja sen loppupuolella voimistuneesta kehityksestä. Japanille globalisoituminen on aiheuttanut tuotantoelämän jatkumisen, työllisyyden säilymisen ja hyvinvoinnin kannalta uudenlaisen, uhkaavalta tuntuvan tilanteen. Ilmiö on viime aikoina tullut suomalaisillekin hyvin tutuksi. Japanissa se on herättänyt kysymyksen, miten kotimainen tuotanto kyetään säilyttämään riittävän korkealla tasolla täystyöllisyyden ylläpitämiseksi, kun pääomat liikkuvat vapaasti ja globalisoituneet yritykset siirtävät tuotantoaan itselleen edullisimpiin olosuhteisiin maasta toiseen...
Sivut 87, 218, 222, 235236, 239240, 264, 315, 324, 338344, 369
Lue lisää
Toteutus:Viestintäratkaisut Webmaster Kirjaudu sisään