Japanin teknologian ominaispiirteet

Japanin menestys teknologian alalla edustaa mielenkiintoista tapausta teknologian historiassa. Mielenkiinto ei johdu siitä, että Japani olisi ainutlaatuinen ilmiö uuden ajan historiassa. Kiinnostusta herättää se, että Japanin menestys saavutettiin ilman omia suuria keksintöjä, jotka olisivat kyenneet muuttamaan teknologisen kehityksen perussuuntaa.
Sodan vuosina Japani jäi teknologian kehityksessä jälkeen erityisesti Yhdysvalloista, mutta myös eräistä Euroopan maista. Syntynyttä kuilua pyrittiin sodan jälkeen kuromaan umpeen tuontiteknologialla. Japanilla oli tähän hyvät tekniset valmiudet. Jo ennen sotaa Japani oli nimittäin luonut itselleen riittävän perustan tuontiteknologian ymmärtämiseksi, valitsemiseksi ja käytäntöön soveltamiseksi...
Japanilaiset ovat niittäneet mainetta enemmän teknologian kehittäjinä kuin uusien keksintöjen tekijöinä. Japanin tutkimustyössä on pitkään kiinnitetty enemmän huomiota sovellettuun ja tuotekehitystutkimukseen kuin perustutkimukseen. Perustutkimukseen panostaminen on kuitenkin lisääntynyt 1980-luvulta alkaen. Aikaisemmin japanilaiset keskittyivät alttiimmin valmistusprosessien uudistamiseen, valmistuskustannusten alentamiseen ja tuotteiden laadun parantamiseen kuin kokonaan uusien tuotteiden kehittämiseen. Nykyään markkinoille pyritään keksimään uusia tuotteita.
Japani on kyennyt esimerkillisesti parantamaan kehitettyä teknologiaa mukauttamalla sitä tehokkuuden lisäämiseksi, teknologian tarvitseman tilan pienentämiseksi tai sen sopeuttamiseksi erilaiseen ympäristöön. Pienillä lisäkeksinnöillä japanilaiset ovat usein tehneet teknologiaan muutoksia, jotka vaikuttavat yleisiin ja järjestelmällisiin tuloksiin...
Japanin NTT kehitti ensimmäisenä 16-megatavun DRAM-mikromuistisirun ja sen jälkeen 32-megatavun, 15 mm neliön, johon sijoitettiin 80 000 transistoria, ja joka prosessoi tietokoneen ohjelmointikieltä tuhannesosasekuntin nopeudella. Nämä keksinnöt merkitsivät asiantuntijoiden mukaan mullistavaa harppausta nopeiden tietokoneiden kehittämisessä ja panivat amerikkalaiset kilpailijat haukkomaan henkeään...
Japanilaiset tutkijat ovat kehitelleet millimetrin suuruisia robotteja, mutta heidän haaveenaan on rakentaa mikromillin robotteja. Tutkijat uskovat, että tulevaisuudessa pienoisrobotteja voitaisiin sijoittaa esimerkiksi verisuonistoon poistamaan kolesterolia ja sydäninfarktin aiheuttamia tukkeumia. Yhä pienemmiksi muuttuneet elektroniikan laitteet ovat hyvä esimerkki teknologian parantamisesta, mukauttamisesta ja soveltamisesta pienin lisäkeksinnöin uuteen ja käyttäjille soveltuvampaan tuotteeseen.
Mikrokoneiden näyttelyssä vuoden 2000 marraskuussa Tokiossa oli esillä mm. usean japanilaisen elektroniikkayrityksen yhteisesti kehittämä matomainen, automaattisesti toimiva, langaton pienoiskamera. Se oli ensimmäinen laatuaan maailmassa. Energialähteenään laite käyttää vastaanottamiaan lasersäteitä. Kamera on läpimitaltaan sentin paksuinen ja seitsemän senttiä pitkä. Se on kehitetty pienten putkien sisäpintojen tutkimiseen esimerkiksi voimalaitoksissa. Kamera lähettää radioaalloilla kuvia ja kykenee yhteenliitettyjen osastensa avulla muuttamaan muotoaan liikkumisensa helpottamiseksi.
Eräs esimerkki japanilaisten menestyksestä suurta tarkkuutta vaativien mikrokoneiden kehittäjänä on Minebea Co., jolla on johtava asema eräiden pienoiskoneiden ja tietokoneiden komponenttien valmistajana. Sen osuus on 60 % pienoiskuulalaakerien ja 70 %:n tietokoneiden HDD-koneistojen maailmanmarkkinoista...
Japani on maailman johtava maa nanoteknologian ja bioteknologian yhdistävän nanobioteknologian ja tutkimuksessa tarvittavien nanolaitteiden kehittämisen aloilla.
Sivut 74-77

Valikoituja kirjan teemoja

Toteutus:Viestintäratkaisut Webmaster Kirjaudu sisään