"Japanin lisä"

Japanin pankkeja koskevien huonojen uutisten johdosta pankkimaailmassa otettiin 1990-luvulla käyttöön ns. "Japanin lisä". Ulkomaiset pankit mätkäyttivät korkoihinsa ylihinnan lainatessaan japanilaisille rahaa...
Eräät japanilaiset pankit pitivät ylihintaa liioiteltuna. Japanilaisista ylihinnan vaatiminen heiltä vaikutti typerältä. Jopa Japanin vahvimmat, vakavaraiset ja erittäin maksukykyiset liikepankit joutuivat maksamaan 32 peruspistettä (sadasosaa prosenttiyksiköstä) enemmän kuin vastaavat muiden maiden pankit lainatessaan pääomaa...
Suurta hämmästystä syntyi, kun tunnettu luottoriskien arviointiyritys Moody’s Investors Service, ilmoitti 23.7.1998 asettavansa Japanin hallituksenkin pitkäaikaiset lainasitoumukset tarkkailun alaisiksi. Moody toimi näin, koska erään sen analyytikon mielestä "Japani voisi joutua samanlaiseen asemaan kuin Latinalaisen Amerikan maat 1980-luvulla".
Muutkin amerikkalaisten hallitsemat ja kansainvälisesti toimivat luottoriskien arviointilaitokset, esimerkiksi Standard & Poor’s Corp. ja Fitch Ratings, ovat seuranneet Moodyn esimerkkiä. Ne ovat alentaneet Japanin luottoluokitusta useita kertoja...
Japanin suurimmat pankit olivat amerikkalaisen sijoituspankin Salomon Brothers’in analyytikon mukaan niin vahvoja, että ne olisivat voineet halutessaan poistaa taseistaan kaikki menetyksensä vaikka välittömästi. Toukokuussa 2002 Moody alensi Japanin luottokelpoisuuden jälleen pari luokkaa alemmaksi, A2:een. Täten Moody arvioi Japanin valtion luottoriskin suuremmaksi kuin Japanilta kehitysapua saavan Botswanan. Japani pantiin nyt samaan karsinaan Kreikan ja Kyproksen kanssa.
Tämä päätös aiheutti hämmennystä, suuttumusta, mutta myös hilpeyttä Japanin hallituksessa ja rahoituspiireissä. Luokituspäätöksiä mielivaltaisina pitäneen valtiovarainministeri Masajuro Shiokawan oli vaikeata hillitä riemuaan. Hän totesi, etteivät markkinat kiinnittäneet asiaan mitään huomiota. Jenin arvo jopa nousi maailmalla. Jeni jatkoi nousuaan, vaikka keskuspankki yritti hillitä sitä massiivisilla dollarin tukiostoilla.
Hallituksen pääsihteerin Yasuo Fukudan mielestä luokitusta olisi pitänyt nostaa. Japani oli edelleen maailman suurin luotonantaja. Sillä oli käytettävissään maailman suurin valuuttavaranto, suurimmat ulkomaiset nettovarat ja kotimaiset säästövarat. Eräät Japanin poliitikot haistoivat luokituksessa vehkeilyn käryä: "Halutaanko tällä heikentää Japanin talouden kehittymistä uhalta tuntuvaan mahtiasemaan?" Moody tunnetaan nimittäin läheisistä siteistä Yhdysvaltain poliittisiin ja taloudellisiin valtapiireihin. Neljän Yhdysvaltain presidentinkin väitettiin saaneen yritykseltä palkkaa...
Business Week -lehden kirjeenvaihtaja Brian Bremner käsitteli Japanin luottoluokitusta (6.3.2000). Viitaten Japanin valtaviin säästöihin, valuuttavarantoon ja vaihtotaseen ylijäämiin hän sanoi vaikuttavan järjettömältä sijoittaa Japani luottoriskinsä puolesta samaan luokkaan kuin Italia ja Belgia: "Japanin hallituksen obligaatiovelvoitteiden laiminlyönnin riski on miltei nolla...
Intialainen taloustoimittaja Sudhir Mulji kritisoi (6.2.2003) luottoriskejä arvioivia laitoksia ankarasti: "Taloustieteen alalla muut yhtä harvat eivät ole koskaan saaneet niin vähäisellä logiikan käytöllä niin paljon vaikutusvaltaa". Moody’s Investors Service on jatkuvasti esittänyt päätöksilleen hämäräperäisiä ja asiaankuulumattomia perusteluja. Luottoriskejä arvioivan järjestelmän puute on k.o. laitosten kykenemättömyys arvioida valtioiden riskejä. Sen vuoksi ne ovat Muljin mielestä suorittaneet arviointinsa ja analyysinsa mielivaltaisesti soveltamatta tarkoitukseen sopivia indikaattoreita.
Sivut 193, 199, 203, 293

Valikoituja kirjan teemoja

Toteutus:Viestintäratkaisut Webmaster Kirjaudu sisään