Japanin ’kurittaminen’

Amerikkalaisten revisionistien kohtuuttomana vääristelynä pidetty kritiikki herätti Japanissa inhoa ja ruokki amerikkalaisvastaisia mielialoja. Japanin viranomaiset ja kommentaattorit selittivät maansa joutuneen laajan kansainvälisen ilkeämielisyyden ryöpyn hyökkäyksen uhriksi. Japania koskevat kielteiset kirjoitukset leimattiin koulukiusaamista muistuttavaksi Japanin "kurittamiseksi" (bashing). Tätä termiä ryhdyttiin käyttämään myös länsimaissa Japanin liioittelevasta arvostelusta.
Japanissa käytyä keskustelua seuratessa ei voi välttyä vaikutelmalta, että amerikkalaisten revisionistien lietsoma Japanin "kurittamisen salajuoni\" on onnistunut täydellisesti, sillä japanilaiset on itse saatu näyttelemään keskeisiä osia tässä kärsimysnäytelmässä. Revisionistien pyrkimyksenä oli muutosten aikaansaaminen Japanissa haukkumalla sen järjestelmät pataluhaksi. Rikkaruohojen repimisen yhteydessä näyttää olevan vaarana, että yhteiskunnan kasvitarhasta kitketään myös paljon hyötykasveja, Japanin yhteiskunnan vakautta ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta tukeneita piirteitä. Esimerkiksi virkamieskunnan tehokasta toimintaa, japanilaistyyppistä liikkeenjohtoa ja suhtautumista yritysten työntekijöihin on pidetty Japanin yhteiskunnallis-taloudellisen järjestelmän perustana, taloudellista menestystä tukeneina instituutioina. Niiden syyttäminen ja ylenmääräinen sättiminen Japanin vaikeuksien torjuttavina pahoinahenkinä ja syntipukkeina muistuttaa keskiajan erakkokristittyjen harjoittamaa pahojen henkien karkotusta ja autuuteen pyrkimistä itsekidutuksen menetelmin.
Sivut 27, 29, 115, 228

Valikoituja kirjan teemoja

’Freeter’, elämää opiskeleva nuori

On esitetty arvioita, että japanilaisten nuorten työkäyttäytymisen uusi trendi saattaa muuttaa kansakunnan lopullisesti. Tällä tarkoitetaan nuorten uusia asenteita ja muodikkaana pitämää tapaa opiskella elämää. Japanissa näistä nuorista käytetään freeter termiä. Sillä tarkoitetaan loppututkinnon suorittanutta, 1534 vuotiasta, tilapäis tai osaaikatyössä olevaa henkilöä, joka ei enää opiskele. Freeter yleensä kyllästyy nopeasti saamaansa pysyvään työpaikkaan ja ryhtyy kokeilemaan työn murheista vapaampaa elämää. Freetereitä oli tehtyjen arvioiden mukaan noin 2,5 miljoonaa vuonna 2005. Koulutuksensa päättäneistä nuorista suuri osa sanoutuu nykyään irti työpaikastaan kolmen ensimmäisen vuoden aikana: keskikoulun suorittaneista 70 , lukion päättäneistä 50 ja akateemisen loppututkinnon suorittaneistakin 30 .
Sivut 119, 133134
Lue lisää
Toteutus:Viestintäratkaisut Webmaster Kirjaudu sisään