Japanin demokratisointi

Sodan jälkeen Yhdysvaltojen miehityshallinto halusi rohkaista ja suosia demokraattisten järjestöjen perustamista työvoiman, teollisuuden ja maatalouden aloilla. Tavoitteena oli demokratisoida Japanin kansa ja sen elämä. Demokratisoinnin nimissä MacArthur ohjittiin puhdistamaan Japanin elinkeinoelämä johtajistaan, "jotka eivät johtaisi Japanin tulevia taloudellisia ponnistuksia yksinomaan rauhanomaisia päämääriä palveleviksi\". Puhdistus koski myös henkilöitä, joiden katsottiin osallistuneen Japanin sotaponnisteluihin. Kriteeriä voitiin soveltaa keneen tahansa sodan aikana sotilastehtävissä tai talouselämässä toimineeseen henkilöön. Seurauksena oli laaja \"yhteistoimintamiesten\" ajojahti. Vain hyvin harvat sodan aikaisista talouselämän johtohenkilöistä saivat pitää paikkansa. Riistämällä liike-elämältä ja teollisuudelta johtajat ne painettiin entistä syvempään kaaokseen...
Miehityskaudella amerikkalaisten tavoitteet ja asennoituminen häviäjän kohteluun muuttuivat useaan kertaan. Miehityshallinnon toimintalinjassa tapahtui jyrkkiä muutoksia, jopa täyskäännöksiä. Alkuvuosina keskeisenä pyrkimyksenä oli Japanin demilitarisointi ja demokratisointi. Tutkijat ovat esittäneet tavoitteista hyvin erilaisia näkemyksiä.
Miehitysviranomaisten päämääränä oli tuhota perin juurin japanilaisten ennen häviötään hyväksymät henkiset arvot, moraalisäännöt ja historialliset näkemykset. Miehityshallinto jopa kielsi jonkin aikaa kokonaan Japanin historian opettamisen. Koulujen oppikirjoissa maalailtiin sodanaikainen ja sotaa edeltänyt historia synkin värein.
Kommunistit käyttivät propagandassaan historiaa koskevaa epätietoisuutta erittäin tehokkaasti hyväkseen. Heidän vaikutusvaltansa kasvoi valtavasti sodan päätyttyä. Sodan aikana tukahdutettuina olleet voimat alkoivat kääntää yhteiskuntaa vasemmalle. Uuden ajan hengen mukaisesti vanhaa johtoa vastaan tehtiin julkisia hyökkäyksiä ja ylistettiin sitä vastustaneita sosialisteja ja demokratiaa. Kommunistisen ideologian mukaan kaikissa maissa väistämätöntä porvarillis-demokraattisen järjestelmän kukistamista voitiin edistää Japanissa käyttämällä apuna ja tukena miehitysjoukkojen määräyksiä ja uudistuksia. Verhoamalla marxilaiset julistuksensa amerikkalaistyyliseen viittaan kommunistit tekivät kovasti työtä kylvääkseen historiallis-materialistisen ideologiansa siemenet japanilaisten mieliin. Tästä amerikkalaisen demokratian ja marxilaisen ajattelun sekoituksesta tuli tärkein voimatekijä Japanin historian opetuksessa. Miehityshallinnon haluamia muutoksia japanilaisten ajatteluun edistettiin myös erottamalla koulujen opettajakunnasta oikeistolaiset ja perinteitä kunnioittavat opettajat. Heidät korvattiin vasemmistolaisilla opettajilla. Tämä sai aikaan pysyvän, nykypäiviin saakka jatkuneen muutoksen opettajakunnan koostumuksessa. Koululaitoksesta tehtiin vasemmistolaisuuden linnoitus.
Sivut 48-49, 54-55, 63-65, 218

Valikoituja kirjan teemoja

Maatalouspolitiikka

Korkeiden kotimaisten ja alhaisten ulkomaisten maataloustuotteiden hintojen välinen kuilu syveni 1980-luvulla edelleen jenin arvonnousun ja alenevien maailmanmarkkinahintojen myötä. Vääristyneet hinnat olivat esimerkkinä siitä, miten jenin nouseva vaihtoarvo teki Japanin talouden uudistamisen välttämättömäksi. Japanin maatalouspolitiikassa vastustettiin vielä 1980-luvun puolivälissä muutoksia, vaikka radikaalisten uudistusten tarve oli huutava. Maataloudelle annettu suojelu on ollut luonteenomaista Japanin pyrkimykselle säilyttää kotimaiset talousjärjestelmänsä, vaikka ne eivät enää vaikuttaneet kansainvälisten näkökohtien kannalta järkeviltä. Japanin suljettujen ovien maatalouspolitiikka ärsytti muita maita ja lisäsi paineita Japanin eristämiseksi globaalista yhteisöstä.
Lue lisää
Toteutus:Viestintäratkaisut Webmaster Kirjaudu sisään