Japanilaisten asumistaso

Maailman lehdistössä julkaistiin takavuosina kirjoituksia, joissa japanilaisten asumistasoa pilkattiin "kaninkoppiasumiseksi". Edelleenkin näyttää olevan yleinen käsitys, että japanilaiset asuvat hyvin ahtaasti ja etteivät he kalliin hintatason vuoksi kykenisi omistamaan asuntojaan.
Asunnon hankkiminen onkin ollut Japanissa lähinnä maan niukkuuden vuoksi suhteettoman kallista varsinkin suurimmissa kaupungeissa. Lisäksi Japanissa on ollut voimassa lukuisia asumiskustannusten kalleutta lisääviä säännöksiä. Sen vuoksi ihmiset joutuvat suurkaupungeissa usein asumaan kaukana työpaikastaan halvemmilla asuntoalueilla. Japanilaisista asuu kuitenkin 60 % omistusasunnoissa. Tämä suhdeluku on pysynyt suurin piirtein samana usean vuosikymmenen ajan. Se on myös lähes samalla tasolla kuin oman asunnon omistus Suomessa (58 %) ja Yhdysvalloissa (68 %). Japanilaisten asumistason surkuttelijoiden olisi syytä tehdä vertailuja muihin teollisuusmaihin. Asuntojen pinta-alan ja asumistiheyden puolesta Japani ei jää kovin paljon jälkeen Länsi-Euroopan maista. Asuntojen keskikoko on Japanissa 93 m2 ja pinta-ala henkeä kohden 31 m2 (Suomessa vastaavat luvut olivat 76,5 m2 ja 35 m2 vuonna 2000).
Sivu 263

Valikoituja kirjan teemoja

Maatalouspolitiikka

Korkeiden kotimaisten ja alhaisten ulkomaisten maataloustuotteiden hintojen välinen kuilu syveni 1980-luvulla edelleen jenin arvonnousun ja alenevien maailmanmarkkinahintojen myötä. Vääristyneet hinnat olivat esimerkkinä siitä, miten jenin nouseva vaihtoarvo teki Japanin talouden uudistamisen välttämättömäksi. Japanin maatalouspolitiikassa vastustettiin vielä 1980-luvun puolivälissä muutoksia, vaikka radikaalisten uudistusten tarve oli huutava. Maataloudelle annettu suojelu on ollut luonteenomaista Japanin pyrkimykselle säilyttää kotimaiset talousjärjestelmänsä, vaikka ne eivät enää vaikuttaneet kansainvälisten näkökohtien kannalta järkeviltä. Japanin suljettujen ovien maatalouspolitiikka ärsytti muita maita ja lisäsi paineita Japanin eristämiseksi globaalista yhteisöstä.
Lue lisää

Tyynenmeren alueen vuosisata

Itä-Aasian maiden, erityisesti Kiinan tarjoamista suurista mahdollisuuksista puhuttiin 1990-luvulla paljon Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Maailmanpankki julkaisi 1993 erittäin optimistisen raportin globaalin talouden näkymistä ja Itä-Aasian kehitysmaista. Siinä ennustettiin Kiinan, Taiwanin ja Hongkongin yhteenlasketun bruttokansantuotteen nousevan 9 800 mrd dollariin vuonna 2002. Se olisi tehnyt "Kiinan talousalueesta" maailman suurimman. Raportissa hehkutettiin kiitosta Itä-Aasian talousalueelle. Sen nähtiin saavuttaneen vakaan aseman maailmantalouden kasvukeskuksena. Tämä kuulosti kauniilta musiikilta Kiinan johdon korvissa, koska aikaisemmat puheet Japanin johtoasemasta Itä-Aasian kasvukeskuksessa muuttuivat nyt arvioissa Kiinan mahtiaseman aikakaudeksi. Maailman huomio kääntyikin Itä-Aasiaan ja erityisesti Kiinaan. Ihmiset uskoivat 21. vuosisadan muodostuvan "Tyynenmeren alueen vuosisadaksi".
Lue lisää
Toteutus:Viestintäratkaisut Webmaster Kirjaudu sisään