Japanilaisten asumistaso

Maailman lehdistössä julkaistiin takavuosina kirjoituksia, joissa japanilaisten asumistasoa pilkattiin "kaninkoppiasumiseksi". Edelleenkin näyttää olevan yleinen käsitys, että japanilaiset asuvat hyvin ahtaasti ja etteivät he kalliin hintatason vuoksi kykenisi omistamaan asuntojaan.
Asunnon hankkiminen onkin ollut Japanissa lähinnä maan niukkuuden vuoksi suhteettoman kallista varsinkin suurimmissa kaupungeissa. Lisäksi Japanissa on ollut voimassa lukuisia asumiskustannusten kalleutta lisääviä säännöksiä. Sen vuoksi ihmiset joutuvat suurkaupungeissa usein asumaan kaukana työpaikastaan halvemmilla asuntoalueilla. Japanilaisista asuu kuitenkin 60 % omistusasunnoissa. Tämä suhdeluku on pysynyt suurin piirtein samana usean vuosikymmenen ajan. Se on myös lähes samalla tasolla kuin oman asunnon omistus Suomessa (58 %) ja Yhdysvalloissa (68 %). Japanilaisten asumistason surkuttelijoiden olisi syytä tehdä vertailuja muihin teollisuusmaihin. Asuntojen pinta-alan ja asumistiheyden puolesta Japani ei jää kovin paljon jälkeen Länsi-Euroopan maista. Asuntojen keskikoko on Japanissa 93 m2 ja pinta-ala henkeä kohden 31 m2 (Suomessa vastaavat luvut olivat 76,5 m2 ja 35 m2 vuonna 2000).
Sivu 263

Valikoituja kirjan teemoja

Elvytyspolitiikka

Deflaation vastaisessa toimenpidepaketissakin hallitus piti keskeisenä pankkien hoitamattomien lainojen nopeaa poistamista. Sitä pyrittiin edistämään mm. kiristämällä pankkien tarkastuksia ja helpottamalla edelleen keskuspankin lainaehtoja pankeille. Lainojen poistaminen uhkasi kuitenkin kiihdyttää deflaation etenemistä, sillä sen uskottiin merkitsevän myös konkurssien lisääntymistä ja työttömyyden kasvua. Lokakuussa pakettiin liitettiin muitakin toimenpiteitä, joista hallitus korosti erityisesti rakennemuutoksen tarvetta. Suunnitelmiin kuului myös verotuksen uudistaminen, kotimaisen teollisuuden ulkomaille siirtymisen hillitseminen, rahoitusjärjestelmän vakaannuttaminen ja osakemarkkinoiden vahvistaminen...
Sivut 41, 177, 179181, 200, 211214
Lue lisää

Japanin demokratisointi

Sodan jälkeen Yhdysvaltojen miehityshallinto halusi rohkaista ja suosia demokraattisten järjestöjen perustamista työvoiman, teollisuuden ja maatalouden aloilla. Tavoitteena oli demokratisoida Japanin kansa ja sen elämä. Demokratisoinnin nimissä MacArthur ohjittiin puhdistamaan Japanin elinkeinoelämä johtajistaan, "jotka eivät johtaisi Japanin tulevia taloudellisia ponnistuksia yksinomaan rauhanomaisia päämääriä palveleviksi\". Puhdistus koski myös henkilöitä, joiden katsottiin osallistuneen Japanin sotaponnisteluihin. Kriteeriä voitiin soveltaa keneen tahansa sodan aikana sotilastehtävissä tai talouselämässä toimineeseen henkilöön. Seurauksena oli laaja \"yhteistoimintamiesten\" ajojahti. Vain hyvin harvat sodan aikaisista talouselämän johtohenkilöistä saivat pitää paikkansa. Riistämällä liike-elämältä ja teollisuudelta johtajat ne painettiin entistä syvempään kaaokseen...
Lue lisää
Toteutus:Viestintäratkaisut Webmaster Kirjaudu sisään