Hyvän yrityskäyttäytymisen peruskirja

1970- ja 1980-luvuilla Japanissa oli hyvin suosittua puhua yritysten yhteiskunnallisesta vastuusta. Silloisessa keskustelussa esitettiin yleisesti, ettei yritysten tulisi ajatella vain voittojaan. Niiden tulisi käyttäytyä yhteisönsä hyvän yritysjäsenen tavoin avustamalla sen tavoitteiden saavuttamista esimerkiksi tukemalla kulttuuritoimintaa tai ryhtymällä ratkaisemaan ympäristöongelmia.
Kun Nobel-palkinnon saanut amerikkalainen taloustutkija Milton Friedman esitti näkemyksenään, että yrityksen ainoa yhteiskunnallinen vastuu on tehdä voittoa, tällaisen talousmallin kannattajia pidettiin Japanissa toivottomina kyynikkoina. Niinpä japanilaisten ajattelutapa kehittikin liike-elämässä yleisen hyväntekeväisyystoiminnan vahvistumisen. Se alkoi kuitenkin menettää tukijoitaan 1990-luvun alussa kuplatalouden puhjettua ja yritysten vaikeuksien lisäännyttyä.
Japanin liike-elämän liitto (Nippon Keidanren) korosti kuitenkin edelleen yritysten vastuuta yhteiskunnasta muuttaessaan keväällä 2003 hyvän yrityskäyttäytymisen peruskirjaa. Sen mukaan yritysten tehtävänä ei ole ainoastaan tehdä voittoa, vaan ne ovat olemukseltaan yhteiskunnallisia. Niiden tulee avustaa koko yhteiskuntaa. Myönteinen osallistuminen esimerkiksi ympäristökysymysten hoitamiseen on oleellinen osa niiden toimintaa. Hyvinä "yrityskansalaisina" yritysten tulisi liiton mielestä aktiivisesti osallistua hyväntekeväisyystoimintaan ja yhteisön muuhunkin avustamiseen.
Sivu 93

Valikoituja kirjan teemoja

Toteutus:Viestintäratkaisut Webmaster Kirjaudu sisään