Homogeeninen kansa

Japani on kehittynyt demokratiaksi, jota Japanin yhteiskunnassa pidetään tasa-arvoisuuden synonyymina. Japanilaiset ovat niputtaneet tasa-arvon, yhdenmukaisuuden, samankaltaisuuden ja yhteisöllisyyden kokonaisuudeksi, jota he kutsuvat demokratiaksi. Eräissä kouluissakin opettajat ovat arvostelleet koko luokkaa yhtenä kokonaisuutena sen keskimääräisiä saavutuksia vastaavalla arvosanalla. Japanin kulttuuri ei ole ollut erityisen kiinnostunut erilaisuuden vapaudesta...
Japanissa on laadittu raportti, jonka pohjimmaisena ajatuksena ja linjana on individualismin edistäminen ja yksilön vastuun korostaminen tavalla, joka japanilaisten korvissa todennäköisesti kuulostaa omituiselta ja jopa harhaoppiselta. Japanin kulttuuriin ja yhteiskuntaan on vuosisatojen ajan juurtunut yhteisöllisyyden henki. Japanilaisten arvomaailmassa on aina asetettu yhteinen hyvä yksilön etujen ja vaatimusten edelle. Homogeenisuus ja harmonia ovat olleet japanilaisen etiikan ja sosiaalisen käyttäytymisen avainsanoja.
Raportin laatijat vaikuttavat vakuuttuneilta siitä, että alkaneella uudella vuosituhannella ihmiset joutuvat toimimaan aivan uudenlaisessa ympäristössä. Globalisoituneen maailman vaarat voi parhaiten välttää älyn ketteryydellä, omaperäisyydellä ja yksilön omiin intresseihin rakentuvalla yrittäjähengellä. Sen vuoksi raportissa korostetaan opetusalan uudistuksia, jotka kannustavat ja edistävät yksilöllisyyden kehitystä, moninaisuuden luomista ja joustavuutta. Työympäristössäkin raportissa asetutaan tukemaan heterogeenisuutta ja kohtuudenmukaista yhdenvertaisuutta pikemminkin kuin yhdenmukaisuutta. Esimerkiksi palkan tulisi määräytyä meriittien ja saavutusten mukaisesti pikemminkin kuin ikään ja työsuhteen kestoon perustuen. Neuvonantajaryhmä esitti selkeänä johtopäätöksenään, ettei Japani voi enää vastaisuudessa turvautua poliitikkojen vahvan eliittiklikin, suurliikemiesten eikä byrokraattien harkintakykyyn ja johtoon. Japanilaisten itsensä on luotava uudenlaiset suhteet hallitukseen, yhteisöönsä ja muihin yksilöihin.
Sivut 218, 240, 337

Valikoituja kirjan teemoja

"Juku", koululaisten lisäopetuskurssit

Hyvän koulutuksen saavuttamiseksi vanhemmat hiostavat lapsiaan koulutuntien jälkeen ja lähettävät lapsensa "juku" -nimellä tunnetuille erityiskursseille saamaan lisäopetusta. Vanhemmat ovat valmiit maksamaan siitä huomattavia summia. Vanhempien ja opettajien liiton vuonna 1999 suorittaman selvityksen mukaan alkeiskoulun 6. luokan oppilaista yli 40 % osallistui "juku" -opetukseen. Lukiovaiheeseen ehtineistä oppilaista 40-50 % osallistuu "juku"-valmennuskursseille, joilla parannetaan selviytymismahdollisuuksia yliopistojen pääsykokeissa. Perheissä äidit huolehtivat sekä perheen budjetista että vastaavat lasten koulunkäynnin valvonnasta. On tavallista, että äidit suorittavat erityiskursseja selviytyäkseen paremmin lastensa koulutehtävien valvonnasta.
Lue lisää
Toteutus:Viestintäratkaisut Webmaster Kirjaudu sisään