Aasian valuutta- ja rahoituskriisin seuraukset

Aasian kriisimaiden hanhiparvi ammuttiin siipirikoiksi. Miten ne kykenivät nousemaan jälleen lentoon? Eräs selitys on se, että kriisin ennakoinnissa surkeasti epäonnistunut Kansainvälisen valuuttarahasto (IMF) muutti asenteitaan.
Vuoden 1998 kesään saakka IMF pakotti Thaimaan, Indonesian ja Etelä-Korean harjoittamaan finanssiavun saamisen ehtona erittäin ankaraa fiskaalipolitiikkaa, valtion menojen leikkauksia ja verotuksen kiristämistä. IMF pakotti nämä maat myös nostamaan korkotasoaan paikallisen valuutan tukemiseksi ja inflaation pitämiseksi kurissa. IMF:n vaatimat ankarat pidättyväisyystoimenpiteet johtivat valuuttojen devalvoitumisen jatkumiseen ja entistä synkempään lamaan. Taloustieteilijöiden kansainvälisen kritiikin voimistuttua IMF joutui pehmentämään asenteitaan sallimalla maiden ryhtyä harjoittamaan ekspansiivista talouspolitiikkaa. Tästä se ansaitsee kiitosta...
Kehityksen eräänä myyttinä on ollut, että Japanin yritysten tuotannon massasiirtyminen erityisesti Kiinaan ja Kaakkois-Aasiaan onttouttaisi Japanin talouden. Nouseva Kiina peittäisi siten varjollaan Japanin laskevan auringon maaksi. Vielä vuonna 2002 Kiinan nousu nähtiin Japanissa yleisesti uhkana. Nyt yritykset ovat alkaneet nähdä sen yleensä kasvavan kysynnän lähteenä ja voittojaan turvaavana mahdollisuutena. Japanin vaikeudet ja Itä-Aasian maiden kriisi eivät merkinneet median odotusten mukaista "Tyynenmeren aikakauden" lopullista häviämistä. Itä-Aasian talous kasvaa vauhdilla, ja näyttää tekevän siitä maailman kasvukeskuksen. Sen osuuden maailman BKT:sta on arvioitu nousevan 30 %:iin vuonna 2015...
Sivut 317, 369

Valikoituja kirjan teemoja

Toteutus:Viestintäratkaisut Webmaster Kirjaudu sisään