Aasian valuutta- ja rahoituskriisin seuraukset

Aasian kriisimaiden hanhiparvi ammuttiin siipirikoiksi. Miten ne kykenivät nousemaan jälleen lentoon? Eräs selitys on se, että kriisin ennakoinnissa surkeasti epäonnistunut Kansainvälisen valuuttarahasto (IMF) muutti asenteitaan.
Vuoden 1998 kesään saakka IMF pakotti Thaimaan, Indonesian ja Etelä-Korean harjoittamaan finanssiavun saamisen ehtona erittäin ankaraa fiskaalipolitiikkaa, valtion menojen leikkauksia ja verotuksen kiristämistä. IMF pakotti nämä maat myös nostamaan korkotasoaan paikallisen valuutan tukemiseksi ja inflaation pitämiseksi kurissa. IMF:n vaatimat ankarat pidättyväisyystoimenpiteet johtivat valuuttojen devalvoitumisen jatkumiseen ja entistä synkempään lamaan. Taloustieteilijöiden kansainvälisen kritiikin voimistuttua IMF joutui pehmentämään asenteitaan sallimalla maiden ryhtyä harjoittamaan ekspansiivista talouspolitiikkaa. Tästä se ansaitsee kiitosta...
Kehityksen eräänä myyttinä on ollut, että Japanin yritysten tuotannon massasiirtyminen erityisesti Kiinaan ja Kaakkois-Aasiaan onttouttaisi Japanin talouden. Nouseva Kiina peittäisi siten varjollaan Japanin laskevan auringon maaksi. Vielä vuonna 2002 Kiinan nousu nähtiin Japanissa yleisesti uhkana. Nyt yritykset ovat alkaneet nähdä sen yleensä kasvavan kysynnän lähteenä ja voittojaan turvaavana mahdollisuutena. Japanin vaikeudet ja Itä-Aasian maiden kriisi eivät merkinneet median odotusten mukaista "Tyynenmeren aikakauden" lopullista häviämistä. Itä-Aasian talous kasvaa vauhdilla, ja näyttää tekevän siitä maailman kasvukeskuksen. Sen osuuden maailman BKT:sta on arvioitu nousevan 30 %:iin vuonna 2015...
Sivut 317, 369

Valikoituja kirjan teemoja

Glokalisaatio

Globalisoitumisen yhteydessä tapahtuu myös alueellista ja paikallistumiskehitystä, lokalisoitumista, erityisesti pyrkimystä hallinnon hajasijoitukseen ja paikallisen päätöksenteon lisäämiseen. Tällaista samanaikaista globalisoitumista ja lokalisoitumista tutkijat ovat nimittäneet glokalisaatioksi. Japanilaiset ovat yleisesti tajunneet, että kansojen ja tapojen moninaisuus on tunnustettava itseisarvo. Jokaisella kansalla on oma identtisyytensä ja jokaisen tulisi tiedostaa paikkansa. Tiedostamatta omaa itseään ja omia tavoitteitaan kansakunnan on vaikeata selviytyä ja pitää puoliaan globalisoitumiskehityksessä...
Sanaa globalisaatio, maailmanlaajuistuminen tai maapalloistuminen, käytettiin tiettävästi ensimmäisen kerran vuonna 1962. Tutkimuksen mukaan Yhdysvaltain valtalehdet The New York Times ja The Washington Post käyttivät sanaa 1990luvun puoliväliin asti vain satunnaisesti. Sen jälkeen sanan käytön kasvukäyrä on ollut hyvin jyrkkä. Muutaman viime vuoden aikana globalisaatiosta on kirjoitettu tuhansia akateemisia tutkimuksia ja julkaistu satoja kirjoja. Miltei jokainen kirjoittaja näyttää määritelleen sanan merkityksen omalla tavallaan.
Globalisaatio maailman talouksien ja yhteiskuntien lisääntyvä yhdentymiskehitys on ollut viime vuosien kansainvälisen talouskeskustelun ja kiistelyn eräs kuumimmista aiheista. Globalisaatio on antanut taloudelliselle toiminnalle uusia ja houkuttelevia mahdollisuuksia. Sen myönteisenä piirteenä on nähty Kiinan, Intian ja muiden pari vuosikymmentä sitten köyhinä pidettyjen maiden nopea edistyminen ja köyhyyden väheneminen. Monissa piireissä on juhlittu globalisaation saavuksia aikamme merkittävimpinä tapahtumina. Globalisaatio on saattanut ihmiset ja kansakunnat läheisemmiksi. Sen avulla on syntynyt enemmän rikkautta ja hyvinvointia kuin mitkään aikaisemmat sukupolvet ovat kokeneet. Yhdessä informaatioteknologian huiman kehityksen kanssa globalisaatio on lyhyessä ajassa mullistanut elämämme maailmankylässä.
Globalisaatio on kuitenkin synnyttänyt myös merkittävää kansainvälistä vastustusta, koska sen on katsottu edistäneen epätasaarvoa ja ympäristön huononemista. Esimerkiksi Afrikkaa koskevat globalisaation selvitykset osoittavat, että sen ulkopuolelle jääneet maat ovat kokeneet globalisaation luoneen ja pakottavalla tavalla tyrkyttäneen niille turmiollisia menettelytapoja, jotka ovat johtaneet yhteiskunnan raakaaineiden riistoon. Globalisaatio ei ole toiminut toivotulla tavalla myöskään sen vuoksi, ettei se ole levinnyt kaikkialle maailmassa. Afrikan köyhät maat eivät ole kyenneet integroitumaan globaaliin talouteen. Syynä voi olla yksinkertaisesti se, ettei köyhä maa eivätkä sen kansalaiset ole kyenneet kehittymään globalisoitumisen edellyttämälle tasolle...
Maailmanlaajuisena ilmiönä globalisoituminen edustaa pitkän ja monimutkaisen kehityksen tulosta. Japanin globalisoitumisesta puhuttaessa on sen sijaan syytä korostaa, että kysymys on vasta 1980luvulla aktiivisesti alkaneesta ja sen loppupuolella voimistuneesta kehityksestä. Japanille globalisoituminen on aiheuttanut tuotantoelämän jatkumisen, työllisyyden säilymisen ja hyvinvoinnin kannalta uudenlaisen, uhkaavalta tuntuvan tilanteen. Ilmiö on viime aikoina tullut suomalaisillekin hyvin tutuksi. Japanissa se on herättänyt kysymyksen, miten kotimainen tuotanto kyetään säilyttämään riittävän korkealla tasolla täystyöllisyyden ylläpitämiseksi, kun pääomat liikkuvat vapaasti ja globalisoituneet yritykset siirtävät tuotantoaan itselleen edullisimpiin olosuhteisiin maasta toiseen...
Sivut 87, 218, 222, 235236, 239240, 264, 315, 324, 338344, 369
Lue lisää
Toteutus:Viestintäratkaisut Webmaster Kirjaudu sisään