Suomalaisen yrityksen alkukontaktit

Oikeiden japanilaisten yhteistyökumppanien löytäminen ei aina ole helppoa eikä japanilaisten liikemiesten kommunikaatiokäyttäytymistä ole suinkaan helppo oudon ymmärtää. Japanissa liiketoimintaa aloittelevan yrityksen kannattaa aina ottaa alkuvaiheessa yhteys Suomen suurlähetystöön, lähinnä sen kaupallisia ja teollisia kysymyksiä hoitaviin sihteereihin. Heidän hallussaan on paljon Japania koskevaa yrityselämän ja japanilaisen liiketavan tuntemusta. Pyydettäessä he voivat suhteellisen pienestä korvauksesta hankkia suomalaiselle yrityksille erilaisia tietoja ja tehdä pienimuotoisia markkinaselvityksiä. Myös suurlähettiläältä ja suurlähetystön muilta karrieerivirkamiehiltä voi saada yleisluontoisia selostuksia Japanin yhteiskunnasta ja taloudesta, kehitystrendeistä, ulkomaankaupasta ja kauppapolitiikasta. Tokiossa toimivan Suomen suurlähettilään eräs tärkeimpiä tehtäviä on luoda hyvät suhteet Japanin talouselämän johtohenkilöihin ja vaikuttajiin. Tällaisina voidaan mainita ministeriöiden johtavat virkamiehet, elinkeinoelämän järjestöjen korkeimmat edustajat, sekä rahoituslaitosten, kauppahuoneiden ja suuryritysten johtohenkilöt. Suomalaisten yritysten johtohenkilöt voivat käyttää myös suurlähettilään välitystä tavatakseen toivomiaan Japanin elinkeinoelämän johtohenkilöitä. Jos suurlähettiläs on tehtäviensä tasalla ja on toiminut asianmukaisella tavalla kontaktiensa rakentamisessa, hänen on esimerkiksi helppo järjestää suomalaisen yritysjohtajan käynnin johdosta lounas, jolle kutsutaan ja saadaan toivottuja japanilaisia vieraita. Tokiossa asuvan suomalaisen liikemiehen kannattaa myös pitää jatkuvia yhteyksiä pankkiireihin ja alaansa hoitaviin viranomaisiin. Näillä henkilöillä saattaa olla ratkaisevan tärkeitä näkemyksiä ja vaikutusta siihen, että ehdotuksenne joko hyväksytään tai hylätään. Japanilaisten virkamiesten kanssa on hyödyllistä viettää runsaasti aikaa ja luoda heihin ystävyyssuhteet. He ovat yleensä erittäin älykkäitä, hyvin koulutettuja, tiedoiltaan monipuolisia, yliopistoikäluokkansa eliittiä. Ulkomaalaisen kannalta heissä on parasta se, että he ovat usein hämmästyttävän avuliaita auttamaan. Monet Japanin talouselämästä kirjoittaneet henkilöt, mm. Chalmers Johnson ja Ezra Vogel, ovat ylistäneet japanilaisia virkamiehiä kirjoissaan. Myös pankkiireilla on käsissään hyvät kortit neuvojen antamiseksi. Neuvojen ja ohjauksen pyytäminen on hyvin tavanomainen japanilainen tapa, joka tulkitaan imartelevan kohteliaaksi avunpyynnöksi. Tämä menettely toimii tehokkaasti. Suomalaisen yrityksen japanilaiset pankkikontaktit voivat myös edistää varsinaisten neuvottelujen kulkua, kun pankilta pyydetään suomalaisen yrityksen suosittelua neuvottelukumppanina olevalle yritykselle. Japanilaiset yritykset ottavat yleensä vaarin pankkiirien neuvoista. Kun suomalaisen yrityksen edustaja aloittaa neuvottelunsa japanilaisen yrityksen kanssa, hänen kannattaisi harkita myös yhteyden ottoa ammattiyhdistysliikkeeseen - ja varsinkin silloin, jos tavoitellaan suuren mittaluokan sopimusta. Japanissa ammattiyhdistysliike ei ole järjestäytynyt teollisuusaloittain kuten Suomessa, vaan ammattiliitot ovat suurissa yrityksissä yrityskohtaisia ja niiden johtajilla on huomattava vaikutus yrityksensä päätöksentekoon. Ammattiliiton johtajat ovat samanaikaisesti erittäin lojaaleja, ahkerasti työskenteleviä ja yrityksensä kasvua ja hyvinvointia vaalivia työntekijöitä. Yrityksen ammattiliiton johto arvostaisi suuresti, jos ulkomaalaisen yrityksen edustajat vaivautuisivat ottamaan heihin yhteyden. Olisi hyödyllistä pyytää ammattiyhdistysjohtajilta ystävällistä neuvoa neuvoteltavassa asiassa, vaikka suomalainen ei lainkaan tarvitsisi heidän neuvojaan. Jos yrityksen ammattiyhdistystäkin lähestytään ja sille annetaan tietoja ehdotuksestanne ja käytävistä neuvotteluista, se on omiaan edistämään myös yrityksen johdon tunnepitoista, myönteistä suhtautumista esitykseenne. Monien ulkomaalaisten yllätykseksi Japanin ammattiyhdistysliikkeessä suhtaudutaan heihin myötämielisesti ja ammattiyhdistysten piiristä monet ulkomaalaiset yritykset ovat saaneet yhteistyöhalukkuutta osoittavaa tukea yhteistyöhankkeilleen.