Japanilaiset rakastavat tietojen keräämistä

Japanilaisten perusteellisuus merkitsee mm. sitä, että japanilaiset yritykset keräävät ja analysoivat uusia liiketoimiaan koskevaa informaatiota paljon enemmän ja perusteellisemmin kuin muissa maissa on tapana. Päätöksen tekoon päästään siten vasta pitkän, järkevän harkinnan jälkeen. Niinpä esimerkiksi johtaviksi futurologeiksi tunnustetut amerikkalaiset tutkijat kuten Herman Kahn, Peter Drucker ja John Kenneth Galbraith ovat saaneet innovatiivisilla ajatuksillaan ehkä enemmän huomiota osakseen japanilaisten liikemiesten keskuudessa kuin kotimaassaan. Suurten japanilaisten yritysten erinomaisen menestyksen erääksi keskeiseksi tekijäksi ovat monet tutkijat maininneet nimenomaan japanilaisten yritysten ylivoimaisen tietämyksen, jonka kerääminen luonnollisesti vaatii suuria ponnisteluja. Japanilaiset yritykset harjoittavat kärsivällisesti jatkuvaa informaatioaineiston keräämistä markkinatilanteesta. Tietojen kerääminen on suorastaan institutionalisioitu toimintamuoto Japanin kulttuurissa ja yrityselämässä. Tässä yhteydessä olisi solvaavaa puhua teollisuusvakoilusta. Japanilaisia arvostellaan yleisesti esitettyjen asioiden viivyttelystä, jopa taitavasta viivyttelytaktiikasta ja -politiikasta. Aina ei kuitenkaan ole kysymys tietoisesta pyrkimyksestä asian viivyttelyyn, vaan asian käsittelyn pitkittyminen johtuu asian luonteesta ja japanilaisille ominaisista menettelytavoista. Japanilaiset haluavat yleensä pohtia liikeasioitaan varovaisesti ja perinpohjaisesti, laaja-alaisesti ja pikkutarkasti. Japanilaisten tarve ja alttius kerätä informaatiota johtuu siitä, että he katsovat tarvitsevansa tarkkoja tietoja päätöstensä tekemiseen. Jos suomalaiselta yritykseltä pyydetään neuvottelun kuluessa tarkempia asiatietoja neuvoteltavista kysymyksistä, neuvottelijan ei suinkaan odoteta esittävän tyhjentävästi tietojaan kerralla. Mikäli lisätietoja vielä toivotaan, suomalainen voi miellyttää kuulijoitaan ilmoittamalla, että palattuaan Imperial-hotelliin hän pyrkii mielihyvin hankkimaan asiasta lisätietoja huomista kokousta varten. Seuraavana päivänä tärkeiden lisätietojen dramaattinen esittäminen voi lopullisesti varmistaa sopimukseen pääsyn. Tällainen menettely ei sitä paitsi aiheuta mitään lisävaivaa, jos kaikki nämä tiedot olivat alusta pitäen suomalaisen neuvottelijan salkussa. Uteliaisuutta herättävä, hämmästyttävän nopea vastauksen hankkiminen saattaa olla avuksi neuvotteluissa. Japanilaisten yritysten erinomaisia tuloksia saavuttaneisiin johtamistapoihin liittyy perusteellisen tietojen hankinnan ohella muitakin japanilaisia piirteitä kuten yhteiskunnallis-taloudellisten ongelmien ymmärtäminen, kärsivällisyys, taito hoitaa asioita mahdollisimman yksinkertaisella tavalla, “suurellisen ajattelun” soveltaminen yritysstrategiaan sekä tottumus hoitaa asioita hyvän kuuntelijan menetelmällä. Monet eri alojen asiantuntijat ovat selittäneet Japanin menestyksen johtuvan myös kulttuuripiirteistä, jotka ovat yhtä vanhoja kuin Japani itse. Tällaisia kulttuuripiirteitä ovat esimerkiksi kilpailuhenki, konsensus-ajattelu, futurismi ja laadun arvostus. Jokainen näistä tekijöistä vaikuttaa ainakin jollakin tavalla japanilaisten toimintaan.