Yritykset vastasivat sen sijaan jenin arvonnousuun harkitsemalla uudelleen strategiaansa. Ne pitivät kansainvälistymistä tärkeimpänä tehtävänään. Ne luottivat uuteen, kansainväli-seen työnjakoon. Yritykset loivat itselleen ulkomailla sijaitsevia osien ja raaka-aineiden toimittajaverkkoja. Tämä aiheutti ajan mittaan aukkoja kotimaassa oleviin verkkoihin, jotka aikaisemmin sitoivat yritysryhmiä läheiseen yhteistyöhön. Joissakin tapauksissa yritykset siirsivät koko tuotantoprosessinsa eri vaiheet ulkomaille ja keskittyivät Japaniin jäävissä toiminnoissaan vain tutkimus- ja kehitystyöhön sekä markkinointiin. 1980-luvun jälkipuoliskolla Japanissa voitiin nähdä suljettujen markkinoiden ajan alkavan päättyä, kauden, jolloin liikesuhteet rajoittuivat saman yritysryppään jäsenten välisiksi.Tämä perinteisten hankinta- ja tuotantojärjestelmien uudelleen organisointi merkitsi erit-täin tärkeätä kehitysvaihetta. Kun yritysten tavoitteeksi asetettiin kannattavuuden ja kilpai-lukyvyn ylläpitäminen, ne ryhtyivät siirtämään voimavarojaan muualle. Tällaiset toi-mintaohjelmat alkoivat muuttaa japanilaisia yrityksiä eri maissa toimiviksi monikansalli-siksi yrityksiksi, joiden tuotantojärjestelmät kattavat koko maailman.Sivut 227-229