Tobinin vero

Kansainvälisten valuutan siirtojen verottamista esitti ensimmäisenä Nobel-palkittu (1981) taloustieteilijä, Yalen yliopiston professori James Tobin vuonna 1978. Tobinin mielestä tarvittaisiin drastisia toimenpiteitä kansainvälisesti liikkuvan keinottelupääoman vahingollisten vaikutusten hillitsemiseksi.
Hän ehdotti ratkaisuksi valuutansiirtojen kansainvälistä verottamista tavalla, jonka suuruus vaihtelisi siirtojen luonteen ja kestoajan perusteella. Tällä tavoin voitaisiin estää valuuttojen arvon heilahteluun perustuvia keinottelusijoituksia lisäämällä niihin liittyvää riskiä ja tekemällä ne siten kannattamattomiksi. Valuutansiirtojen verottamista on kokeiltu ainakin Chilessä ja Malesiassa. Alhaisenkin veroasteen on todettu hillitsevän valuuttapelurien innokkuutta siirrellä lyhytaikaisen keinottelun tarkoituksessa suuria rahasummia.Pääomavirtojen rajoittamisoikeutta kehitysmaiden oman talouden suojelemiseksi ovat esittäneet eräät muutkin taloustieteilijät, mm. MIT:n professori Paul Krugman ja Kalifornian yliopiston (Berkeley) professori Barry Eichengreen. Rahoitusjärjestelmän toiminnan kansainvälisen valvonnan mahdollisuudet ovat kuitenkin vaikeita tai ne eivät ole ainakaan kaikkien toivomia. Tällaiset ajatukset eivät ole sopineet markkinoiden vapaudesta hyötyä saaville sijoittajapiireille, pääomien liikkumisen täydellistä vapautta vaativille Yhdysvaltain poliittisille johtajille eikä myöskään amerikkalaisten kaulapannassa taluttamille IMF:n virkamiehille.Tuntuu ironiselta, että maailman menestyneimpänä valuuttapelurina miljardeja haalinut suursijoittaja George Soros kirjoitti kirjan (1998) globaalin kapitalismin vaaroista. Ehkä omalla keinottelullaan rikkauksia tarpeeksi kerännyt mies huolestui maailman tulevaisuudesta. "Kaikkien arvojen korvaaminen rahallisella arvolla vie yhteiskuntaa kohti vaarallista epätasapainoa", hän kirjoitti. Soros on ollut pitkään keskeinen vaikuttaja, liikkeelle paneva voima tai horjuttaja merkittävissä kansainvälisissä finanssikriiseissä. Nyt hän näkee kahlitsemattoman kapitalismin ja markkinat hirviönä, jota tulisi säännellä kansainvälisesti. Vioista huolimatta hän pitää kuitenkin kapitalismia parhaana vaihtoehtona, mutta rahoitusmarkkinoiden säätelyä ja valvontaa olisi lisättävä.Sivut 322-323