Sodan jälkeinen kaaos

Sodan jälkeiset viisi vuotta olivat taloudellisen kaaoksen aikaa. Sen aiheuttivat ruokapula, suurten yritysten hajottaminen ja työpaikkojen menettäminen, inflaatio ja kiihkeät työtaistelut. Monet sodasta palanneet sotilaat perustivat elatuksestaan huolehtiakseen pieniä yrityksiä. Eräät näistä yrityksistä, joiden keskuudessa konkurssit olivat yritysten teknisen tason ja rahoituksellisen pohjan vuoksi tavallisia, ovat jatkaneet toimintaansa nykypäiviin saakka. Kun maan teollisuus oli raunioina ja talouselämä riekaleina, ei talouselämän elpymisestä näyttänyt olevan paljon toivoa. Japanilaiset taloustieteilijät olivat hyvin pessimistisiä.
Ulkoministeriön asettama työryhmä, johon kuului mm. haastattelemani entinen ulkoministeri Saburo Okita, esitti maaliskuussa 1946 raportissaan Japanin talouselämän jälleenrakentamisen perusongelmista ennusteen tulevasta kehityksestä. Sen mukaan Japani \"vajoaisi eskimoiden tapaiseen kehitysvaiheeseen ja lopulta väestömäärän massasupistumiseen\". Tällä viitattiin suurten ihmisjoukkojen mahdolliseen nälkäkuolemaan.Koska suuri osa maatiloistakin oli tuhoutunut, väestön ruokkiminen aiheutti valtavia vaikeuksia elintarvikehuollolle. Sodan jälkeinen maatalous tuotti vain puolet sotaa edeltäneestä tasosta. Seurauksena oli suuri elintarvikepula, vaikka maataloustuotteiden pakollista myymistä hallituksen käyttöön valvottiin tiukasti. Japanilaisilla oli nälänhätä. Markkinamekanismit toimivat vain mustan pörssin markkinoilla.Sivut 45-46