Keinottelukupla

Taloudessa syntyy helposti keinottelukuplia, jos kiinteistöjen ja osakkeiden hinnat nousevat paljon yli niiden perusarvon ja niistä odotettujen tuottojen määrän. Kuplien syntyessä kiinteistöjen ja osakkeiden vaihdannasta saatavat pääomavoitot ja -tappiot muodostuvat epätavallisen suuriksi.
Omaisuusarvojen hillittömän nousun synnyttämä kupla nosti Japanissa osakkeiden ja kiinteistöjen hintatasoa nopeasti aina vuoteen 1990 saakka. Sen jälkeen alkoi hintatason yhtä nopea alamäki. Kuplan vuosina pankit ja muut rahoituslaitokset olivat antaneet suuria määriä luottoja hyväksyen vakuudekseen kiinteistöjä ja osakkeita, joiden hinnat olivat nousseet pilviin.Kuplan paisuminen näytti tekevän yksilöt ja yritykset rikkaiksi. Osakkeiden arvonnousu merkitsi hyviä uutisia etenkin yrityksille. Yksilöt sen sijaan tekivät suuria voittoja kiinteistöjen jatkuvasti nousevilla hinnoilla. Tämä merkitsi myös velkaantumisen kasvua.Kuplan syntymiseen vaikuttava tärkeä tekijä oli liian huolettomasti harjoitettu raha- ja talouspolitiikka. Korot pysyivät ennätyksellisen alhaisella tasolla liian pitkään ja rahan tarjonta kasvoi 10-11 prosentin vauhtia neljän vuoden ajan vuosina 1987-1990. Kuplan purkautuminen alkoi jo vuonna 1990. Osakkeiden hinnat laskivat vuoden loppuun mennessä 38 % ja kiinteistöjen arvo seurasi nopeasti perässä. Kuplan puhkeaminen johti kiinteistöjen ja osakkeiden hintatason romahdukseen vuonna 1991.Sivut 165-166, 304