’Jusenit’, asuntolainoittajat
Korkotason voimakas nosto Japanissa vuonna 1989 saattoi monet lainanottajat vaikeuksiin. Pankit saivat nopeasti syliinsä runsaasti huonoja lainoja, joiden hoitaminen ja poistaminen taseista aiheutti pankeille vuosia kestäneen päänsäryn. Huonojen lainojen runsaus heikensi pankkien vakavaraisuutta ja kykyä hoitaa uutta luotonantoaan elinkeinoelämän toivomalla tavalla. Tämä vauhditti yritysten vararikkoja ja pitkitti talouselämän hiljaiseloa.
Kuplatalouden puhkeamisen jälkeen poliitikkojen purtavaksi tulivat ensimmäisinä suurina rahoitussektorin ongelmina "jusen"-yhtiöiden konkurssipesät. Jusenit olivat maatalouden osuustoiminnallisia rahoituslaitoksia, jotka perustettiin alun perin asuntojen rahoittamista varten. Jusen -kiinnelainayhtiöille syntyneitä tappioita ei hallituksen piirissä katsottu voitavan hoitaa siten, että pankit olisivat luopuneet juseneille antamistaan lainoista ja jusenit olisi pantu maksamaan omat tappionsa. Tämän johdosta valtiopäivillä säädettiin kesäkuussa 1996 rahoitusalaa koskevia lakeja, joihin kuului mm. jusenien lopettaminen ja julkisten varojen käyttö kattamaan osan jusenien menetyksistä. Julkisilla varoilla katettiin noin 10 % arvioiduista tappioista. Valtio käytti 7 vararikkoon ajautuneen jusenin pelastamiseksi 685 mrd jeniä (noin 5 mrd €).Sivut 185, 199-200, 209