Eläkevakuutusmaksut
Japanin yleinen kansaneläkejärjestelmä on rakennettu sellaiseksi, että vaikka eläkevakuutuksilla on kerätty varoja tulevien eläkkeiden maksamiseen, eläkkeitä ei ole maksettu eläkeläisten itsensä maksamien vakuutusmaksurahojen säästöillä. Työssä käyvien henkilöiden vakuutusmaksuilla on aluksi hoidettu kaikkien niidenkin eläketurva, jotka jo ovat vanhuksina siirtyneet eläkeläisiksi. Toisin sanoen, kysymyksessä on ollut sukupolvien välinen riippuvuusjärjestelmä, jossa nuorempi sukupolvi maksaa vakuutusmaksuja vanhempien sukupolvien eläkkeiden tukemiseksi. Eläkejärjestelmä muuttuu kuitenkin sellaiseksi, että työssä käyvät henkilöt säästävät omaa eläkeikäänsä varten maksamalla eläkevakuutuksia. Heidän eläkkeitään ei siis tulevaisuudessa tarvitse maksaa työssä käyviltä kerätyillä varoilla.
Ikääntyvän yhteiskunnan valkoisessa kirjassa (1998) hallitus suhtautui kriittisesti perinteiseen näkemykseen, jonka mukaan vanhempaan väestöön olisi suhtauduttava ikäänkuin se olisi erityistuen tarpeessa. Vanhuksia ei tule kohdella yhteiskunnasta riippuvuussuhteessa olevina, sillä he ovat omalla työllään rakentaneet nykyisin vallitsevat olosuhteet ja maksaneet koko työelämänsä ajan eläkevakuutusmaksuja, joilla heidän vanhuutensa on turvattava.Lain mukaan kaikki väestöryhmät kuuluvat kansaneläkejärjestelmän piiriin ja saavat samansuuruisen peruseläkkeen. Pääsääntöisesti he maksavat siitä vakuutusmaksua 13 300 jeniä (95 €) kuukaudessa. Palkkatuloja nauttivien työntekijöiden aviopuolisoilla (etupäässä kotiäideillä) on oikeus saada peruseläkettä, mutta heidän ei tarvitse suorittaa eläkevakuutusmaksuja. Myös osa-aikaiset työntekijät on vapautettu eläkevakuutusmaksuista, jollei heidän vuositulojensa määrä ylitä 1,3 miljoonaa jeniä eli noin 9 300 euroa...Sivut 274-279