Pauli Opas, henkilötiedot

Opas, P a u l i Samuel, suurlähettiläs, valtiot. maist., Helsinki. Syntynyt 30.10.1929 Kurikassa. Naimisissa 1954 alkaen fil. maist. Lise-Maj Hertsbergin kanssa, tytär Lisa Lena Opas-Hänninen, D.Phil.
Opinnot: Ylioppilas Vaasan Lyseosta 1951; hallinto-opin kandidaatti Helsingin yliopisto 1960, valtiotieteen kandidaatti 1963, pääaine kansantaloustiede, laudatur erinomaisin tiedoin.
Toimipaikat: 1952-53 Radiotieto, toimittaja; 1953-54 Ylioppilaslehti; 1955-56 Suomen Ylioppilaskuntien Liitto, ulkoasiainsihteeri, 1957 SYL:n pääsihteeri ja World University Service’n Suomen toimikunnan sihteeri; 1959-60 Yhdysvaltain tiedotustoimisto, USIS-julkaisujen päätoimittaja.
Ulkoasiainministeriössä: 1961-63 tiedotussihteeri; 1963-67 Suomen kaupallinen edustusto Länsi-Saksassa (Köln), varakonsuli 1963, konsuli 1966, lehdistö- ja kulttuuriasiat; 1967-70 Suomen suurlähetystö Washington, D.C., 1. lk lähetystösihteeri, lehdistö- ja kulttuuriasiat; 1970-71 jaostosihteeri UM:n kauppa-poliittisen osaston kehitysmaakaupan ja YK:n taloudellisten järjestöjen jaostossa; 1972-73 jaostopäällikkö, Suomen edustaja UNCTADin, UNIDOn, ECE:n, OECD:n ja perushyödykejärjestöjen kokouksissa; 1974-75 toimistopäällikkö sosialististen maiden kaupan sekä taloudellisen ja tieteellis-teknisen yhteistyön toimistossa; 1976 ulkoasiainneuvos, 1976-79 kauppapoliittisen osaston apulaisosastopäällikkö, 1979-84 osastopäällikkö.
UM:n kauppapoliittisen osaston edustajana Suomen ja Neuvostoliiton välisen taloudellisen yhteistyökomis-sion jäsenenä ja sen kone- ja laitetyöryhmän puheenjohtajana, Suomen ja Neuvostoliiton tavaranvaihdon toteutumista ja maksuliikenteen kehitystä seuraavan toimikunnan puheenjohtajana, tuonninvapauttamistoimi-kunnan jäsenenä ja varapuheenjohtajana, Suomen ja SEVin yhteistyökomission jäsenenä, Suomen ja SEV-maiden välisen ulkomaankauppatyöryhmän puheenjohtajana, useiden Suomen ja SEV-maiden välisten vapaakauppasopimusten sekä taloudellisten ja tieteellis-teknisten sekakomissioiden puheenjohtajana, Suomen Ulkomaankauppaliiton ja Vientitakuulaitoksen johtokuntien jäsenenä, Suomen Vientiluotto Oy:n ja Lisens-siviraston johtokuntien varajäsenenä, Pohjoismaiden ministerineuvoston kauppapoliittisten kysymysten virkamieskomitean jäsenenä ja puheenjohtajana. Osallistui ECOSOCin, UNCTADin, GATT-järjestön, ECE:n, OECD:n ja EFTA:n korkean tason kokouksiin ja toimi Valtion ulkomaisten hankintojen neuvottelu-kunnan, Teollisen kehitysyhteistyön rahaston johtokunnan ja Hawk-kompensaatiotoimikunnan puheenjoh-tajana.
1984-90 suurlähettiläs Tokiossa, Japanissa; 1984-85 myös Söulissa, Korean tasavallassa; 1990-92 suurlä-hettiläs Prahassa, Tšekkoslovakiassa; 1993-94 suurlähettiläs Tšekkoslovakian jakautumisen jälkeen Tšekin tasavallassa ja Slovakian tasavallassa.
Julkaisuja ja esitelmiä: Finland and Its Students, 1957; Amerikka tänään, 1960; Punta-alueen merkitys maailmantaloudessa, laudatur-työ 1962; Esitelmiä: Japanin talousmahti tänään, 1997; Japanin talousmahti muutospaineissa, 1997; Japanin talous tänään ja sen tulevaisuuden näkymät, 1998; Japani ja Itä-Aasian tilanne, 1998; Kylmän sodan päättymisen vaikutukset Japaniin, 1998; Onko Japani enää talousmahti?, 2002; Lähes vuosisadan jatkunut kamppailu Irakin öljystä, 2004; Amerikkalaisten varallisuus, 2003; Lähes vuosisadan jatkunut kamppailu Irakin öljystä, 2004; Onko Yhdysvallat talouden supervalta, Kanava -lehti, 2/2003; Japani kauppapolitiikkamme ongelmana, Kauppapolitiikka -lehti, 28.10. 2003;
Kunniamerkit, huomionosoitukset: Suomen Leijonan ritarikunnan I lk komentaja, Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan komentaja, valtion virka-ansiomerkki 30 vuoden palveluksesta, Japanin Nousevan Auringon ritarikunnan suurristi, Saksan liittotasavallan Ansioritarikunnan I lk ritari, Puolan kansantasavallan Ansio-ristiritarikunnan komentaja, Unkarin Lippuritarikunnan ansioristi, Tšekkoslovakian Kansojen Ystävyys- ja Yhteistyömitali, Japanin Sibelius-seuran ja Japanin kansallisen golf-klubin kunniajäsen.

Valikoituja kirjan teemoja

Eläkevakuutusmaksut

Japanin yleinen kansaneläkejärjestelmä on rakennettu sellaiseksi, että vaikka eläkevakuutuksilla on kerätty varoja tulevien eläkkeiden maksamiseen, eläkkeitä ei ole maksettu eläkeläisten itsensä maksamien vakuutusmaksurahojen säästöillä. Työssä käyvien henkilöiden vakuutusmaksuilla on aluksi hoidettu kaikkien niidenkin eläketurva, jotka jo ovat vanhuksina siirtyneet eläkeläisiksi. Toisin sanoen, kysymyksessä on ollut sukupolvien välinen riippuvuusjärjestelmä, jossa nuorempi sukupolvi maksaa vakuutusmaksuja vanhempien sukupolvien eläkkeiden tukemiseksi. Eläkejärjestelmä muuttuu kuitenkin sellaiseksi, että työssä käyvät henkilöt säästävät omaa eläkeikäänsä varten maksamalla eläkevakuutuksia. Heidän eläkkeitään ei siis tulevaisuudessa tarvitse maksaa työssä käyviltä kerätyillä varoilla.
Lue lisää
Toteutus:Viestintäratkaisut Webmaster Kirjaudu sisään