Pauli Opas, henkilötiedot

Opas, P a u l i Samuel, suurlähettiläs, valtiot. maist., Helsinki. Syntynyt 30.10.1929 Kurikassa. Naimisissa 1954 alkaen fil. maist. Lise-Maj Hertsbergin kanssa, tytär Lisa Lena Opas-Hänninen, D.Phil.
Opinnot: Ylioppilas Vaasan Lyseosta 1951; hallinto-opin kandidaatti Helsingin yliopisto 1960, valtiotieteen kandidaatti 1963, pääaine kansantaloustiede, laudatur erinomaisin tiedoin.
Toimipaikat: 1952-53 Radiotieto, toimittaja; 1953-54 Ylioppilaslehti; 1955-56 Suomen Ylioppilaskuntien Liitto, ulkoasiainsihteeri, 1957 SYL:n pääsihteeri ja World University Service’n Suomen toimikunnan sihteeri; 1959-60 Yhdysvaltain tiedotustoimisto, USIS-julkaisujen päätoimittaja.
Ulkoasiainministeriössä: 1961-63 tiedotussihteeri; 1963-67 Suomen kaupallinen edustusto Länsi-Saksassa (Köln), varakonsuli 1963, konsuli 1966, lehdistö- ja kulttuuriasiat; 1967-70 Suomen suurlähetystö Washington, D.C., 1. lk lähetystösihteeri, lehdistö- ja kulttuuriasiat; 1970-71 jaostosihteeri UM:n kauppa-poliittisen osaston kehitysmaakaupan ja YK:n taloudellisten järjestöjen jaostossa; 1972-73 jaostopäällikkö, Suomen edustaja UNCTADin, UNIDOn, ECE:n, OECD:n ja perushyödykejärjestöjen kokouksissa; 1974-75 toimistopäällikkö sosialististen maiden kaupan sekä taloudellisen ja tieteellis-teknisen yhteistyön toimistossa; 1976 ulkoasiainneuvos, 1976-79 kauppapoliittisen osaston apulaisosastopäällikkö, 1979-84 osastopäällikkö.
UM:n kauppapoliittisen osaston edustajana Suomen ja Neuvostoliiton välisen taloudellisen yhteistyökomis-sion jäsenenä ja sen kone- ja laitetyöryhmän puheenjohtajana, Suomen ja Neuvostoliiton tavaranvaihdon toteutumista ja maksuliikenteen kehitystä seuraavan toimikunnan puheenjohtajana, tuonninvapauttamistoimi-kunnan jäsenenä ja varapuheenjohtajana, Suomen ja SEVin yhteistyökomission jäsenenä, Suomen ja SEV-maiden välisen ulkomaankauppatyöryhmän puheenjohtajana, useiden Suomen ja SEV-maiden välisten vapaakauppasopimusten sekä taloudellisten ja tieteellis-teknisten sekakomissioiden puheenjohtajana, Suomen Ulkomaankauppaliiton ja Vientitakuulaitoksen johtokuntien jäsenenä, Suomen Vientiluotto Oy:n ja Lisens-siviraston johtokuntien varajäsenenä, Pohjoismaiden ministerineuvoston kauppapoliittisten kysymysten virkamieskomitean jäsenenä ja puheenjohtajana. Osallistui ECOSOCin, UNCTADin, GATT-järjestön, ECE:n, OECD:n ja EFTA:n korkean tason kokouksiin ja toimi Valtion ulkomaisten hankintojen neuvottelu-kunnan, Teollisen kehitysyhteistyön rahaston johtokunnan ja Hawk-kompensaatiotoimikunnan puheenjoh-tajana.
1984-90 suurlähettiläs Tokiossa, Japanissa; 1984-85 myös Söulissa, Korean tasavallassa; 1990-92 suurlä-hettiläs Prahassa, Tšekkoslovakiassa; 1993-94 suurlähettiläs Tšekkoslovakian jakautumisen jälkeen Tšekin tasavallassa ja Slovakian tasavallassa.
Julkaisuja ja esitelmiä: Finland and Its Students, 1957; Amerikka tänään, 1960; Punta-alueen merkitys maailmantaloudessa, laudatur-työ 1962; Esitelmiä: Japanin talousmahti tänään, 1997; Japanin talousmahti muutospaineissa, 1997; Japanin talous tänään ja sen tulevaisuuden näkymät, 1998; Japani ja Itä-Aasian tilanne, 1998; Kylmän sodan päättymisen vaikutukset Japaniin, 1998; Onko Japani enää talousmahti?, 2002; Lähes vuosisadan jatkunut kamppailu Irakin öljystä, 2004; Amerikkalaisten varallisuus, 2003; Lähes vuosisadan jatkunut kamppailu Irakin öljystä, 2004; Onko Yhdysvallat talouden supervalta, Kanava -lehti, 2/2003; Japani kauppapolitiikkamme ongelmana, Kauppapolitiikka -lehti, 28.10. 2003;
Kunniamerkit, huomionosoitukset: Suomen Leijonan ritarikunnan I lk komentaja, Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan komentaja, valtion virka-ansiomerkki 30 vuoden palveluksesta, Japanin Nousevan Auringon ritarikunnan suurristi, Saksan liittotasavallan Ansioritarikunnan I lk ritari, Puolan kansantasavallan Ansio-ristiritarikunnan komentaja, Unkarin Lippuritarikunnan ansioristi, Tšekkoslovakian Kansojen Ystävyys- ja Yhteistyömitali, Japanin Sibelius-seuran ja Japanin kansallisen golf-klubin kunniajäsen.

Valikoituja kirjan teemoja

’Freeter’, elämää opiskeleva nuori

On esitetty arvioita, että japanilaisten nuorten työkäyttäytymisen uusi trendi saattaa muuttaa kansakunnan lopullisesti. Tällä tarkoitetaan nuorten uusia asenteita ja muodikkaana pitämää tapaa opiskella elämää. Japanissa näistä nuorista käytetään freeter termiä. Sillä tarkoitetaan loppututkinnon suorittanutta, 1534 vuotiasta, tilapäis tai osaaikatyössä olevaa henkilöä, joka ei enää opiskele. Freeter yleensä kyllästyy nopeasti saamaansa pysyvään työpaikkaan ja ryhtyy kokeilemaan työn murheista vapaampaa elämää. Freetereitä oli tehtyjen arvioiden mukaan noin 2,5 miljoonaa vuonna 2005. Koulutuksensa päättäneistä nuorista suuri osa sanoutuu nykyään irti työpaikastaan kolmen ensimmäisen vuoden aikana: keskikoulun suorittaneista 70 , lukion päättäneistä 50 ja akateemisen loppututkinnon suorittaneistakin 30 .
Sivut 119, 133134
Lue lisää
Toteutus:Viestintäratkaisut Webmaster Kirjaudu sisään