Uusliberalismi ja yksityistäminen

Uusliberalismin keskeisenä arvona pitämän kilpailun eräs seuraus on ollut julkisen sektorin toiminnan voimakas supistaminen, koska se ei kykene noudattamaan peruslakina pidettyä kilpailua voitosta ja markkinaosuuksista. Yksityistäminen on ollut parin vuosikymmenen ajan eräs merkittävimmistä talouden muutosprosesseista. Se alkoi Britanniasta, mutta se on nopeasti levinnyt kaikkialle maailmassa.
Julkisen sektorin palvelut Euroopassa ja Japanissa ovat miltei kaikki koostuneet aloista, joita taloustieteilijät ovat kutsuneet "luonnollisiksi monopoleiksi". Monet julkisen sektorin palvelut kuten junaliikenne ja voimansiirtolinjat ovat aluksi vaatineet suuria sijoituksia, eivätkä ne olisi myöskään rohkaisseet kilpailun syntymistä. Parhaaksi mahdolliseksi ratkaisuksi katsottiin silloin julkisen sektorin monopoli. Uusliberaalit pitävät kuitenkin kaikkea julkista jo sinänsä tehottomana.
Mitä sitten tapahtuu tällaiselle luonnolliselle monopolille, kun se yksityistetään? Yleensä ja aivan luonnostaan uudet kapitalistisesti toimivat omistajat ryhtyvät vaatimaan asiakkailtaan monopolihintoja ja nostavat voimakkaasti omia palkkioitaan. Klassisen koulukunnan taloustieteilijät kutsuivat tällaista tulosta "rakenteelliseksi markkinahäiriöksi", koska hinnat ovat korkeammat kuin mitä niiden tarvitsisi olla, vaikka kuluttajan saamat palvelut eivät olisi enää hyvät eivätkä entisenlaiset. Rakenteellisten markkinahäiriöiden välttämiseksi miltei kaikki Euroopan maat luovuttivat 1980-luvun puoliväliin saakka rautateiden, postin, teleliikenteen, sähkön, kaasun, vedenjakelun ja roskien keräämisen julkisen sektorin omistamille monopoleille.
Sivut 159, 345-351

Valikoituja kirjan teemoja

Kiina globaalin deflaation viejänä

Deflaatiosta keskusteltaessa on puhuttu paljon Kiinasta. Business Week ja The Economist ovat globaalista deflaatiosta kirjoittaessaan maininneet erityisesti Kiinan halpojen tuotteiden viejämaana ja deflaation levittäjänä. Pankkiiriliike Morgan Stanleyn pääekonomisti Stephen Roach on syyttänyt Kiinaa globaalin deflaatiovaaran aiheuttamisesta. Kiinan talous onkin näytellyt hyvin merkittävää osaa hintatason muodostumisessa teollisuustuotteiden maailmanmarkkinoilla. Kiinasta tuli vuonna 2003 maailman neljänneksi suurin vientimaa... Maan talous on viime vuosina kasvanut noin 9-10 %:n vauhdilla. Kiinan tuotannon on arvioitu kuluneen 5-vuotiskauden aikana painaneen maailman teollisuustuotteiden hintatasoa alaspäin 7 % ja vähittäishintoja 10 %. Kiinan talouden deflatorisia vaikutuksia lisää hallituksen politiikalla synnytetty suuri ylikapasiteetti monilla tuotannon sektoreilla.
Lue lisää
Toteutus:Viestintäratkaisut Webmaster Kirjaudu sisään