Uusliberalismi ja yksityistäminen

Uusliberalismin keskeisenä arvona pitämän kilpailun eräs seuraus on ollut julkisen sektorin toiminnan voimakas supistaminen, koska se ei kykene noudattamaan peruslakina pidettyä kilpailua voitosta ja markkinaosuuksista. Yksityistäminen on ollut parin vuosikymmenen ajan eräs merkittävimmistä talouden muutosprosesseista. Se alkoi Britanniasta, mutta se on nopeasti levinnyt kaikkialle maailmassa.
Julkisen sektorin palvelut Euroopassa ja Japanissa ovat miltei kaikki koostuneet aloista, joita taloustieteilijät ovat kutsuneet "luonnollisiksi monopoleiksi". Monet julkisen sektorin palvelut kuten junaliikenne ja voimansiirtolinjat ovat aluksi vaatineet suuria sijoituksia, eivätkä ne olisi myöskään rohkaisseet kilpailun syntymistä. Parhaaksi mahdolliseksi ratkaisuksi katsottiin silloin julkisen sektorin monopoli. Uusliberaalit pitävät kuitenkin kaikkea julkista jo sinänsä tehottomana.
Mitä sitten tapahtuu tällaiselle luonnolliselle monopolille, kun se yksityistetään? Yleensä ja aivan luonnostaan uudet kapitalistisesti toimivat omistajat ryhtyvät vaatimaan asiakkailtaan monopolihintoja ja nostavat voimakkaasti omia palkkioitaan. Klassisen koulukunnan taloustieteilijät kutsuivat tällaista tulosta "rakenteelliseksi markkinahäiriöksi", koska hinnat ovat korkeammat kuin mitä niiden tarvitsisi olla, vaikka kuluttajan saamat palvelut eivät olisi enää hyvät eivätkä entisenlaiset. Rakenteellisten markkinahäiriöiden välttämiseksi miltei kaikki Euroopan maat luovuttivat 1980-luvun puoliväliin saakka rautateiden, postin, teleliikenteen, sähkön, kaasun, vedenjakelun ja roskien keräämisen julkisen sektorin omistamille monopoleille.
Sivut 159, 345-351

Valikoituja kirjan teemoja

Japanin demokratisointi

Sodan jälkeen Yhdysvaltojen miehityshallinto halusi rohkaista ja suosia demokraattisten järjestöjen perustamista työvoiman, teollisuuden ja maatalouden aloilla. Tavoitteena oli demokratisoida Japanin kansa ja sen elämä. Demokratisoinnin nimissä MacArthur ohjittiin puhdistamaan Japanin elinkeinoelämä johtajistaan, "jotka eivät johtaisi Japanin tulevia taloudellisia ponnistuksia yksinomaan rauhanomaisia päämääriä palveleviksi\". Puhdistus koski myös henkilöitä, joiden katsottiin osallistuneen Japanin sotaponnisteluihin. Kriteeriä voitiin soveltaa keneen tahansa sodan aikana sotilastehtävissä tai talouselämässä toimineeseen henkilöön. Seurauksena oli laaja \"yhteistoimintamiesten\" ajojahti. Vain hyvin harvat sodan aikaisista talouselämän johtohenkilöistä saivat pitää paikkansa. Riistämällä liike-elämältä ja teollisuudelta johtajat ne painettiin entistä syvempään kaaokseen...
Lue lisää

"Juku", koululaisten lisäopetuskurssit

Hyvän koulutuksen saavuttamiseksi vanhemmat hiostavat lapsiaan koulutuntien jälkeen ja lähettävät lapsensa "juku" -nimellä tunnetuille erityiskursseille saamaan lisäopetusta. Vanhemmat ovat valmiit maksamaan siitä huomattavia summia. Vanhempien ja opettajien liiton vuonna 1999 suorittaman selvityksen mukaan alkeiskoulun 6. luokan oppilaista yli 40 % osallistui "juku" -opetukseen. Lukiovaiheeseen ehtineistä oppilaista 40-50 % osallistuu "juku"-valmennuskursseille, joilla parannetaan selviytymismahdollisuuksia yliopistojen pääsykokeissa. Perheissä äidit huolehtivat sekä perheen budjetista että vastaavat lasten koulunkäynnin valvonnasta. On tavallista, että äidit suorittavat erityiskursseja selviytyäkseen paremmin lastensa koulutehtävien valvonnasta.
Lue lisää
Toteutus:Viestintäratkaisut Webmaster Kirjaudu sisään