Uusliberalismi ja yksityistäminen

Uusliberalismin keskeisenä arvona pitämän kilpailun eräs seuraus on ollut julkisen sektorin toiminnan voimakas supistaminen, koska se ei kykene noudattamaan peruslakina pidettyä kilpailua voitosta ja markkinaosuuksista. Yksityistäminen on ollut parin vuosikymmenen ajan eräs merkittävimmistä talouden muutosprosesseista. Se alkoi Britanniasta, mutta se on nopeasti levinnyt kaikkialle maailmassa.
Julkisen sektorin palvelut Euroopassa ja Japanissa ovat miltei kaikki koostuneet aloista, joita taloustieteilijät ovat kutsuneet "luonnollisiksi monopoleiksi". Monet julkisen sektorin palvelut kuten junaliikenne ja voimansiirtolinjat ovat aluksi vaatineet suuria sijoituksia, eivätkä ne olisi myöskään rohkaisseet kilpailun syntymistä. Parhaaksi mahdolliseksi ratkaisuksi katsottiin silloin julkisen sektorin monopoli. Uusliberaalit pitävät kuitenkin kaikkea julkista jo sinänsä tehottomana.
Mitä sitten tapahtuu tällaiselle luonnolliselle monopolille, kun se yksityistetään? Yleensä ja aivan luonnostaan uudet kapitalistisesti toimivat omistajat ryhtyvät vaatimaan asiakkailtaan monopolihintoja ja nostavat voimakkaasti omia palkkioitaan. Klassisen koulukunnan taloustieteilijät kutsuivat tällaista tulosta "rakenteelliseksi markkinahäiriöksi", koska hinnat ovat korkeammat kuin mitä niiden tarvitsisi olla, vaikka kuluttajan saamat palvelut eivät olisi enää hyvät eivätkä entisenlaiset. Rakenteellisten markkinahäiriöiden välttämiseksi miltei kaikki Euroopan maat luovuttivat 1980-luvun puoliväliin saakka rautateiden, postin, teleliikenteen, sähkön, kaasun, vedenjakelun ja roskien keräämisen julkisen sektorin omistamille monopoleille.
Sivut 159, 345-351

Valikoituja kirjan teemoja

Markkinatalousjärjestelmän kehityspiirteitä

Monet teollisuusmaat näyttävät kulkevan kehityksessään samaan suuntaan. Liike-elämä on globalisoitunut ja hallitukset vapauttavat yhteiskuntia niitä kahlehtivista säännöksistä. Valtion omistamien yritysten yksityistämisprosessi on edennyt nopeasti. Kehittyneet tietoliikennejärjestelmät leviävät ihmisten elintapoja mullistavalla tavalla. Myös väestön rakenne ikääntyy nopeasti herättäen monissa maissa huolestumista tulevaisuudesta. Markkinatalousjärjestelmissä sekä yritysten liikkeenjohtoa koskevissa tavoitteissa ja menettelytavoissa sen sijaan esiintyy edelleen huomattavia eroja eri maiden välillä. Yritysten menestymisestä huolta kantavien osapuolten – osakkeenomistajien, luotottajien, työntekijöiden, liikekumppanien ja paikallisen yhteisön – välisissä suhteissa sovelletaan erilaisia käytäntöjä ja menetelmiä. Kansainvälisissä taloussuhteissa tästä on aiheutunut eripuraisuutta ja kauppapoliittisia kiistoja...
Lue lisää
Toteutus:Viestintäratkaisut Webmaster Kirjaudu sisään