Tobinin vero

Kansainvälisten valuutan siirtojen verottamista esitti ensimmäisenä Nobel-palkittu (1981) taloustieteilijä, Yalen yliopiston professori James Tobin vuonna 1978. Tobinin mielestä tarvittaisiin drastisia toimenpiteitä kansainvälisesti liikkuvan keinottelupääoman vahingollisten vaikutusten hillitsemiseksi.
Hän ehdotti ratkaisuksi valuutansiirtojen kansainvälistä verottamista tavalla, jonka suuruus vaihtelisi siirtojen luonteen ja kestoajan perusteella. Tällä tavoin voitaisiin estää valuuttojen arvon heilahteluun perustuvia keinottelusijoituksia lisäämällä niihin liittyvää riskiä ja tekemällä ne siten kannattamattomiksi. Valuutansiirtojen verottamista on kokeiltu ainakin Chilessä ja Malesiassa. Alhaisenkin veroasteen on todettu hillitsevän valuuttapelurien innokkuutta siirrellä lyhytaikaisen keinottelun tarkoituksessa suuria rahasummia.
Pääomavirtojen rajoittamisoikeutta kehitysmaiden oman talouden suojelemiseksi ovat esittäneet eräät muutkin taloustieteilijät, mm. MIT:n professori Paul Krugman ja Kalifornian yliopiston (Berkeley) professori Barry Eichengreen. Rahoitusjärjestelmän toiminnan kansainvälisen valvonnan mahdollisuudet ovat kuitenkin vaikeita tai ne eivät ole ainakaan kaikkien toivomia. Tällaiset ajatukset eivät ole sopineet markkinoiden vapaudesta hyötyä saaville sijoittajapiireille, pääomien liikkumisen täydellistä vapautta vaativille Yhdysvaltain poliittisille johtajille eikä myöskään amerikkalaisten kaulapannassa taluttamille IMF:n virkamiehille.
Tuntuu ironiselta, että maailman menestyneimpänä valuuttapelurina miljardeja haalinut suursijoittaja George Soros kirjoitti kirjan (1998) globaalin kapitalismin vaaroista. Ehkä omalla keinottelullaan rikkauksia tarpeeksi kerännyt mies huolestui maailman tulevaisuudesta. "Kaikkien arvojen korvaaminen rahallisella arvolla vie yhteiskuntaa kohti vaarallista epätasapainoa", hän kirjoitti. Soros on ollut pitkään keskeinen vaikuttaja, liikkeelle paneva voima tai horjuttaja merkittävissä kansainvälisissä finanssikriiseissä. Nyt hän näkee kahlitsemattoman kapitalismin ja markkinat hirviönä, jota tulisi säännellä kansainvälisesti. Vioista huolimatta hän pitää kuitenkin kapitalismia parhaana vaihtoehtona, mutta rahoitusmarkkinoiden säätelyä ja valvontaa olisi lisättävä.
Sivut 322-323

Valikoituja kirjan teemoja

’Freeter’, elämää opiskeleva nuori

On esitetty arvioita, että japanilaisten nuorten työkäyttäytymisen uusi trendi saattaa muuttaa kansakunnan lopullisesti. Tällä tarkoitetaan nuorten uusia asenteita ja muodikkaana pitämää tapaa opiskella elämää. Japanissa näistä nuorista käytetään freeter termiä. Sillä tarkoitetaan loppututkinnon suorittanutta, 1534 vuotiasta, tilapäis tai osaaikatyössä olevaa henkilöä, joka ei enää opiskele. Freeter yleensä kyllästyy nopeasti saamaansa pysyvään työpaikkaan ja ryhtyy kokeilemaan työn murheista vapaampaa elämää. Freetereitä oli tehtyjen arvioiden mukaan noin 2,5 miljoonaa vuonna 2005. Koulutuksensa päättäneistä nuorista suuri osa sanoutuu nykyään irti työpaikastaan kolmen ensimmäisen vuoden aikana: keskikoulun suorittaneista 70 , lukion päättäneistä 50 ja akateemisen loppututkinnon suorittaneistakin 30 .
Sivut 119, 133134
Lue lisää
Toteutus:Viestintäratkaisut Webmaster Kirjaudu sisään