Osakkeenomistajien asema

Perinteisen kapitalistisen talousteorian ja myös Japanin osakeyhtiölain mukaan yhtiö on osakkeenomistajien omaisuutta. Yrityksen liikkeenhoidosta vastaavan johdon tehtävänä on maksimoida osakkeenomistajien edut. Tämän mukaisesti yrityksen voitto kuuluisi omistajille. Tutkimustulokset osoittavat kuitenkin, että vain Yhdysvalloissa yritysten johtajat ajattelevat lähes tämän mallin mukaisella tavalla. Yhdysvalloissa ei esimerkiksi pidetä hyväksyttävänä työntekijöiden osallistumista yrityksen hallintoon.
Japaninkaan lainsäädännössä – toisin kuin Saksassa – ei myönnetä työntekijöille tai heidän edustajilleen mitään olennaista asemaa yrityksessä. Japanin yrityksissä on kuitenkin pitkään vallinnut käytäntö, jonka mukaan työntekijöitä pidetään yrityksen tärkeimpinä edunvalvojina. Useimmat Japanin yrityslain tunnetut professorit ovat olleet yksimielisiä siitä, että yrityslain-säädännön periaatteista ja teorioista riippumatta suurten yritysten hallinnossa annettiin 1990-luvulla prioriteetti työntekijöiden eduille.
Japanin kauppalain mukaan yrityksen korkein päätäntävalta kuuluu osakkeenomistajien yhtiökokoukselle yrityksen tärkeissä kysymyksissä. Todellisuudessa yhtiökokouksella ei ole ollut suurta vaikutusvaltaa yrityksen asioihin, koska kokoukseen osallistuvat osakkeenomistajat ovat yleensä antaneet vaikenemalla avoimen asianajovaltakirjan yrityksen johdolle.
Osakkeenomistajat eivät ole Japanissa yleensä edes osallistuneet henkilökohtaisesti yritysten yhtiökokouksiin. Läsnäolijoiden määrä on edustanut useimmiten vain noin 30 prosenttia osakekannasta. Muut ovat lähettäneet kokousta varten avoimen valtakirjan.
"Oikeaoppisesti" johdetun japanilaistyyppisen yrityksen toimintaa on valvonut ja kantanut ensisijaisesti huolta sen menestymisestä yrityksen koko henkilökunta, joka on monin tavoin sitoutunut toimimaan parhaan kykynsä mukaan perheeseen verratun yrityksensä menestymiseksi. Ulkoiset voimat ovat viime aikoina alkaneet Japanissa aiheuttaa paineita osakkeen-omistajien intressien vahvistamiseksi.
Sivut 91, 113-114, 221, 238

Valikoituja kirjan teemoja

Eläkevakuutusmaksut

Japanin yleinen kansaneläkejärjestelmä on rakennettu sellaiseksi, että vaikka eläkevakuutuksilla on kerätty varoja tulevien eläkkeiden maksamiseen, eläkkeitä ei ole maksettu eläkeläisten itsensä maksamien vakuutusmaksurahojen säästöillä. Työssä käyvien henkilöiden vakuutusmaksuilla on aluksi hoidettu kaikkien niidenkin eläketurva, jotka jo ovat vanhuksina siirtyneet eläkeläisiksi. Toisin sanoen, kysymyksessä on ollut sukupolvien välinen riippuvuusjärjestelmä, jossa nuorempi sukupolvi maksaa vakuutusmaksuja vanhempien sukupolvien eläkkeiden tukemiseksi. Eläkejärjestelmä muuttuu kuitenkin sellaiseksi, että työssä käyvät henkilöt säästävät omaa eläkeikäänsä varten maksamalla eläkevakuutuksia. Heidän eläkkeitään ei siis tulevaisuudessa tarvitse maksaa työssä käyviltä kerätyillä varoilla.
Lue lisää

Jakelujärjestelmä

Muihin teollisuusmaihin verrattuna Japanin jakelujärjestelmä oli aikaisemmin hyvin tiukasti viranomaisten valvonnassa. Tärkein rajoitus koski suurten kauppojen yli 1500 m2 perustamislupaa ja tällaisten myymälöiden aukioloaikoja. Suuria myymälöitä koskevaa lakia on liberalisoitu useaan otteeseen. Aikaisemmin oli erittäin hankalaa perustaa suuria myymälöitä, koska niiden rakentamiseen täytyi hankkia lupa myös lähistöllä toimivilta kilpailijoilta. Määräysten lieventäminen on saanut aikaan suurten myymälöiden ja myös ulkomaalaisten omistamien vähittäiskauppojen määrän näkyvän lisääntymisen. Talousneuvoston suositusten mukaisesti ryhdyttiin poistamaan tai lieventämään jakelusektorin kuljetusten kilpailua rajoittavia säännöksiä. Neuvoston esityksestä on poistettu alalle pääsyä ja hintojen sääntelyä koskevia määräyksiä.
Sivu 263
Lue lisää
Toteutus:Viestintäratkaisut Webmaster Kirjaudu sisään