Maatalous

Tilakoon pirstoaminen mielettömän pieniksi viljelmiksi on ymmärrettävä selitys myös sille, ettei maatalous ole Japanissa osoittanut teollisuuden kaltaista menestystä. Se on ollut tehotonta ja tuottavuudeltaan heikkoa. Maataloutta ei ole voitu harjoittaa kannattavasti eikä viljelijäväestö olisi voinut tulla toimeen ilman kuluttajien ja veronmaksajien huomattavaa tukea. Vuonna 2000 Japanissa maksettu maataloustuki oli OECD:n arvion mukaan 65 % maatalouden tuloista eli hieman korkeampi kuin Euroopan unionin maissa keskimääräinen 49 %.
Vuosien varrella maatalousväestö on jatkuvasti supistunut ihmisten siirryttyä muihin ammatteihin. Maatalous näyttelee kuitenkin edelleen merkittävää osaa ihmisten elämässä ja maan politiikassa. Se ei tarjoa ihmisille ainoastaan peruselintarvikkeita, vaan se rikastuttaa ihmisten elämää tarjoamalla kaupunkiväestölle viheralueita ja vapaa-ajan viettomahdollisuuksia. Vuonna 2005 maataloutta harjoittavia tiloja oli enää 1,9 miljoonaa. Näistä kuitenkin vain 22 % harjoitti täyspäiväistä maataloutta. 78 % tiloista oli osa-aikaisia viljelmiä. Omistajat hoitivat niitä lisätuloja hankkiakseen muun työnsä ohella.
Sivu 57

Valikoituja kirjan teemoja

Elinikäinen koulutusjärjestelmä

Japanin ikäihmiset tuntevat voimakasta halukkuutta työntekoon ja he ovat myös erittäin innostuneita mahdollisuuksistaan elinikäiseen oppimiseen. Se lisää mielenkiintoa elämän jatkamiseen. Ikääntyvälle väestölle on siis välttämätöntä luoda sosiaaliset puitteet, jossa ihmiset voivat omaaloitteisesti opiskella koko elämänsä ajan. Tällaisella elinikäisellä koulutusjärjestelmällä tarjotaan mahdollisuus itsenäisyyden kehittämiseen ja vanhemman väestön sopeutumiseen uusiutuviin työtehtäviin. Nykyyhteiskunnassa oppiminen ei saa olla vain varsinaisten opiskeluvuosien yksinomaisena tehtävänä. Elinikäisten koulutusmahdollisuuksien puitteet pitäisi luoda sellaisiksi, että ne vastaisivat oppimisen laajaalaisia tarpeita.
Sivu 143
Lue lisää

Tyynenmeren alueen vuosisata

Itä-Aasian maiden, erityisesti Kiinan tarjoamista suurista mahdollisuuksista puhuttiin 1990-luvulla paljon Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Maailmanpankki julkaisi 1993 erittäin optimistisen raportin globaalin talouden näkymistä ja Itä-Aasian kehitysmaista. Siinä ennustettiin Kiinan, Taiwanin ja Hongkongin yhteenlasketun bruttokansantuotteen nousevan 9 800 mrd dollariin vuonna 2002. Se olisi tehnyt "Kiinan talousalueesta" maailman suurimman. Raportissa hehkutettiin kiitosta Itä-Aasian talousalueelle. Sen nähtiin saavuttaneen vakaan aseman maailmantalouden kasvukeskuksena. Tämä kuulosti kauniilta musiikilta Kiinan johdon korvissa, koska aikaisemmat puheet Japanin johtoasemasta Itä-Aasian kasvukeskuksessa muuttuivat nyt arvioissa Kiinan mahtiaseman aikakaudeksi. Maailman huomio kääntyikin Itä-Aasiaan ja erityisesti Kiinaan. Ihmiset uskoivat 21. vuosisadan muodostuvan "Tyynenmeren alueen vuosisadaksi".
Lue lisää
Toteutus:Viestintäratkaisut Webmaster Kirjaudu sisään