Järjestäytymisaste ammattiyhdistyksissä

Ammattiyhdistysliikkeeseen osallistujien määrä oli vuonna 1955 noin 35 prosenttia palkansaajien määrästä. Tällä tasolla pysyttiinkin 1970-luvun puoliväliin saakka. Sen jälkeen työntekijöiden järjestäytymisaste on jatkuvasti supistunut. Vuoden 1970 jälkeen ammattiliittojen jäsenmäärä pysytteli pitkään 12 miljoonan jäsenen tasolla. Vuonna 2006 se oli laskenut 10 miljoonaan. Käytännössä tämä on merkinnyt sitä, että ammattiyhdistysliikkeeseen kuuluvien työntekijöiden määrä eli järjestäytymisaste oli vuonna 2006 pudonnut 18,7 prosenttiin. Japanissa järjestäytymisaste on siis paljon alhaisempi kuin Suomen 71 % ja EU-25:n keskimääräinen 39 %...
Ammattiliitot poikkeavat Euroopan ja Yhdysvaltain ammattiliitoista myös siinä suhteessa, että suurimmissakin yrityksissä ne eivät ole ala- vaan yrityskohtaisia. Yrityksen yhteiseen ammattiliittoon voivat kuulua kaikki yrityksen työntekijät toimihenkilöistä eri ammattiryhmiin. Monilla aloilla yritysten ammattiliitot kuuluvat jonkin teollisuuden alan keskusliittoon. Ammattiliittojen lukumäärä on Japanissa erittäin suuri. Niistä 90 % on yritysten ammattiliittoja.
Sivu 151

Valikoituja kirjan teemoja

"Juku", koululaisten lisäopetuskurssit

Hyvän koulutuksen saavuttamiseksi vanhemmat hiostavat lapsiaan koulutuntien jälkeen ja lähettävät lapsensa "juku" -nimellä tunnetuille erityiskursseille saamaan lisäopetusta. Vanhemmat ovat valmiit maksamaan siitä huomattavia summia. Vanhempien ja opettajien liiton vuonna 1999 suorittaman selvityksen mukaan alkeiskoulun 6. luokan oppilaista yli 40 % osallistui "juku" -opetukseen. Lukiovaiheeseen ehtineistä oppilaista 40-50 % osallistuu "juku"-valmennuskursseille, joilla parannetaan selviytymismahdollisuuksia yliopistojen pääsykokeissa. Perheissä äidit huolehtivat sekä perheen budjetista että vastaavat lasten koulunkäynnin valvonnasta. On tavallista, että äidit suorittavat erityiskursseja selviytyäkseen paremmin lastensa koulutehtävien valvonnasta.
Lue lisää

Työkäytännössä alkanut muutos

Työmarkkinoiden lailliset puitteet muotoiltiin Japanissa toisen maailmansodan jälkeisissä suurtyöttömyyden olosuhteissa markkinoiden suoran valvonnan hengessä työvoiman riiston estämiseksi. Nämä puitteet olivat 1990-luvulla kehityksen myötä vanhentuneet. Talouselämän edustajien näkemysten mukaan viranomaisilla oli kiire ryhtyä uudistamaan ja ajanmukaistamaan työmarkkinapolitiikkaansa. Inhimillisten voimavarojen täyden potentiaalin hyväksikäyttö on tärkeätä, jotta voitaisiin välttää korkean kustannustason mahdollisesti aiheuttamat onttoutumisilmiöt. Väestörakenteen kasvavien eläkekulujen ja terveydenhoitokustannusten johdosta pidettiin myös tärkeätä vahvistaa tulokertymää nostamalla työikäisen työvoiman osallistumistasoa ja työn tuottavuutta...
Lue lisää
Toteutus:Viestintäratkaisut Webmaster Kirjaudu sisään