Japanilaistyyppinen markkinatalousjärjestelmä

Monet teollisuusmaat näyttävät kulkevan kehityksessään samaan suuntaan. Liike-elämä on globalisoitunut ja hallitukset vapauttavat yhteiskuntia niitä kahlehtivista säännöksistä. Valtion omistamien yritysten yksityistämisprosessi on edennyt nopeasti. Kehittyneet tietoliikennejärjestelmät leviävät ihmisten elintapoja mullistavalla tavalla. Myös väestön rakenne ikääntyy nopeasti herättäen monissa maissa huolestumista tulevaisuudesta.
Markkinatalousjärjestelmissä sekä yritysten liikkeenjohtoa koskevissa tavoitteissa ja menettelytavoissa sen sijaan esiintyy edelleen huomattavia eroja eri maiden välillä. Yritysten menestymisestä huolta kantavien osapuolten – osakkeenomistajien, luotottajien, työntekijöiden, liikekumppanien ja paikallisen yhteisön – välisissä suhteissa sovelletaan erilaisia käytäntöjä ja menetelmiä. Kansainvälisissä taloussuhteissa tästä on aiheutunut eripuraisuutta ja kauppapoliittisia kiistoja.
Kansainvälistymisen ja maailmanlaajuistumisen, globalisaation, aikakausi alkoi. Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan maiden sosialismin romahtamisen ja kylmän sodan päättymisen vanavedessä alkoi ihmisten, hyödykkeiden, informaation ja pääoman maailmanlaajuinen liikkuminen kehittyä hämmästyttävällä nopeudella. Presidentti George Bush kutsui tätä kylmän sodan jälkeistä historiallista vaihetta \"uudeksi maailmanjärjestykseksi\". Järjestyksestä puhuminen on kuitenkin kyseenalaista. Syntynyttä maailmantilannetta on kutsuttu sattuvammin myös \"uudeksi epäjärjestykseksi\".
Pari vuosikymmentä sitten alkanut globalisaatio on aiheuttanut Japanin toimintaympäristössä paljon muutoksia. Japanilaiset ovat omaksuneet länsimaiden normit ja liiketavat globaaleina standardeina. Sosiaaliset rakenteet ja japanilaisten arvomaailma ovat kuitenkin jatkuneet säröittä. Japanin taloudellinen menestys ulkomaisen teknologian käyttöönotossa ei ole estänyt omalle historialle ja kulttuurille uskollisena pysymistä. Menestyksen jatkumisenkin katsotaan vaativan omien organisaatiomallien sekä suhde- ja palkkiojärjestelmien rakentamista sen sijaan, että yritettäisiin omaksua angloamerikkalaisen markkinakapitalismin muodot.
Sivut 84-164, 246

Valikoituja kirjan teemoja

Eläkevakuutusmaksut

Japanin yleinen kansaneläkejärjestelmä on rakennettu sellaiseksi, että vaikka eläkevakuutuksilla on kerätty varoja tulevien eläkkeiden maksamiseen, eläkkeitä ei ole maksettu eläkeläisten itsensä maksamien vakuutusmaksurahojen säästöillä. Työssä käyvien henkilöiden vakuutusmaksuilla on aluksi hoidettu kaikkien niidenkin eläketurva, jotka jo ovat vanhuksina siirtyneet eläkeläisiksi. Toisin sanoen, kysymyksessä on ollut sukupolvien välinen riippuvuusjärjestelmä, jossa nuorempi sukupolvi maksaa vakuutusmaksuja vanhempien sukupolvien eläkkeiden tukemiseksi. Eläkejärjestelmä muuttuu kuitenkin sellaiseksi, että työssä käyvät henkilöt säästävät omaa eläkeikäänsä varten maksamalla eläkevakuutuksia. Heidän eläkkeitään ei siis tulevaisuudessa tarvitse maksaa työssä käyviltä kerätyillä varoilla.
Lue lisää

"Juku", koululaisten lisäopetuskurssit

Hyvän koulutuksen saavuttamiseksi vanhemmat hiostavat lapsiaan koulutuntien jälkeen ja lähettävät lapsensa "juku" -nimellä tunnetuille erityiskursseille saamaan lisäopetusta. Vanhemmat ovat valmiit maksamaan siitä huomattavia summia. Vanhempien ja opettajien liiton vuonna 1999 suorittaman selvityksen mukaan alkeiskoulun 6. luokan oppilaista yli 40 % osallistui "juku" -opetukseen. Lukiovaiheeseen ehtineistä oppilaista 40-50 % osallistuu "juku"-valmennuskursseille, joilla parannetaan selviytymismahdollisuuksia yliopistojen pääsykokeissa. Perheissä äidit huolehtivat sekä perheen budjetista että vastaavat lasten koulunkäynnin valvonnasta. On tavallista, että äidit suorittavat erityiskursseja selviytyäkseen paremmin lastensa koulutehtävien valvonnasta.
Lue lisää
Toteutus:Viestintäratkaisut Webmaster Kirjaudu sisään