Aasian valuutta- ja rahoituskriisin syiden selityksiä

Aasian kriisin syitä selostavia kirjoituksia tarkasteltaessa vaikuttaa siltä, että kaikki aasialaisina pidetyt piirteet olisivat joutuneet tutkimuksen mikroskoopin alle ja kritiikin kohteeksi. Amerikkalaiset ja eurooppalaiset, jotka olivat jo aikaisemmin ilmaisseet epäilyksiään aasialaisesta järjestelmästä, saattoivat nyt paistatella päivää voitonhenkisinä. Eräisiin kirjoittajiin tarttui ylimielisyys ja voitonhuuma. Voitettuaan fasismin ja kommunismin, nyt oli tullut vuoroon "aasialaisuuden" lopullinen hävittäminen uhkaamasta länsimaisia perinteitä, ajattelutapoja ja arvomaailmaa...
Kriisin aloittamista tapahtumista on käytetty mitä erilaisimpia, usein dramaattisia nimityksiä. Mediassa puhuttiin Aasian kaaoksesta, mullistuksista, myllerryksestä, romahduksesta ja rahoitusjärjestelmän globaalista luhistumisvaarasta. Yhdysvalloissa kriisi tulkittiin yleisesti räikeästi arvosteltujen "Aasian järjestelmän", "aasialaisten arvojen", "hyvävelikapitalismin", "nepotismin" eli sukulaisten suosimisen ja "Japanin turmelevan mallin" romahtamiseksi. Japanissa puhuttiin mieluummin "globaalin kapitalismin kriisistä". Eräät taloustieteilijät, mm. Harvardin yliopiston professori Jeffrey Sachs, pitivät Aasian kriisiä "kansainvälisten pääomamarkkinoiden toiminnan kriisinä"...
Maailman silmissä Japanin kansan kohtalon on nykypäiviin asti nähty kytkeytyneen läheisesti naapurimaittensa kehitykseen. Niinpä vuonna 1997 Kaakkois-Aasiassa ja Koreassa alkaneen valuutta- ja talouskriisin syntymisen syytkin ja sen seuraukset yritettiin kansainvälisessä mediassa kytkeä Japaniin. Japani oli muka omalla menestymisellään kriisin aiheuttanut – alueen maiden seuraamaksi esimerkiksi tulleella talousmallillaan...
Sivut 248, 313-316

Valikoituja kirjan teemoja

Kiina globaalin deflaation viejänä

Deflaatiosta keskusteltaessa on puhuttu paljon Kiinasta. Business Week ja The Economist ovat globaalista deflaatiosta kirjoittaessaan maininneet erityisesti Kiinan halpojen tuotteiden viejämaana ja deflaation levittäjänä. Pankkiiriliike Morgan Stanleyn pääekonomisti Stephen Roach on syyttänyt Kiinaa globaalin deflaatiovaaran aiheuttamisesta. Kiinan talous onkin näytellyt hyvin merkittävää osaa hintatason muodostumisessa teollisuustuotteiden maailmanmarkkinoilla. Kiinasta tuli vuonna 2003 maailman neljänneksi suurin vientimaa... Maan talous on viime vuosina kasvanut noin 9-10 %:n vauhdilla. Kiinan tuotannon on arvioitu kuluneen 5-vuotiskauden aikana painaneen maailman teollisuustuotteiden hintatasoa alaspäin 7 % ja vähittäishintoja 10 %. Kiinan talouden deflatorisia vaikutuksia lisää hallituksen politiikalla synnytetty suuri ylikapasiteetti monilla tuotannon sektoreilla.
Lue lisää
Toteutus:Viestintäratkaisut Webmaster Kirjaudu sisään