Aasian valuutta- ja rahoituskriisin syiden selityksiä

Aasian kriisin syitä selostavia kirjoituksia tarkasteltaessa vaikuttaa siltä, että kaikki aasialaisina pidetyt piirteet olisivat joutuneet tutkimuksen mikroskoopin alle ja kritiikin kohteeksi. Amerikkalaiset ja eurooppalaiset, jotka olivat jo aikaisemmin ilmaisseet epäilyksiään aasialaisesta järjestelmästä, saattoivat nyt paistatella päivää voitonhenkisinä. Eräisiin kirjoittajiin tarttui ylimielisyys ja voitonhuuma. Voitettuaan fasismin ja kommunismin, nyt oli tullut vuoroon "aasialaisuuden" lopullinen hävittäminen uhkaamasta länsimaisia perinteitä, ajattelutapoja ja arvomaailmaa...
Kriisin aloittamista tapahtumista on käytetty mitä erilaisimpia, usein dramaattisia nimityksiä. Mediassa puhuttiin Aasian kaaoksesta, mullistuksista, myllerryksestä, romahduksesta ja rahoitusjärjestelmän globaalista luhistumisvaarasta. Yhdysvalloissa kriisi tulkittiin yleisesti räikeästi arvosteltujen "Aasian järjestelmän", "aasialaisten arvojen", "hyvävelikapitalismin", "nepotismin" eli sukulaisten suosimisen ja "Japanin turmelevan mallin" romahtamiseksi. Japanissa puhuttiin mieluummin "globaalin kapitalismin kriisistä". Eräät taloustieteilijät, mm. Harvardin yliopiston professori Jeffrey Sachs, pitivät Aasian kriisiä "kansainvälisten pääomamarkkinoiden toiminnan kriisinä"...
Maailman silmissä Japanin kansan kohtalon on nykypäiviin asti nähty kytkeytyneen läheisesti naapurimaittensa kehitykseen. Niinpä vuonna 1997 Kaakkois-Aasiassa ja Koreassa alkaneen valuutta- ja talouskriisin syntymisen syytkin ja sen seuraukset yritettiin kansainvälisessä mediassa kytkeä Japaniin. Japani oli muka omalla menestymisellään kriisin aiheuttanut – alueen maiden seuraamaksi esimerkiksi tulleella talousmallillaan...
Sivut 248, 313-316

Valikoituja kirjan teemoja

Toteutus:Viestintäratkaisut Webmaster Kirjaudu sisään