Aasian valuutta- ja rahoituskriisin syiden selityksiä

Aasian kriisin syitä selostavia kirjoituksia tarkasteltaessa vaikuttaa siltä, että kaikki aasialaisina pidetyt piirteet olisivat joutuneet tutkimuksen mikroskoopin alle ja kritiikin kohteeksi. Amerikkalaiset ja eurooppalaiset, jotka olivat jo aikaisemmin ilmaisseet epäilyksiään aasialaisesta järjestelmästä, saattoivat nyt paistatella päivää voitonhenkisinä. Eräisiin kirjoittajiin tarttui ylimielisyys ja voitonhuuma. Voitettuaan fasismin ja kommunismin, nyt oli tullut vuoroon "aasialaisuuden" lopullinen hävittäminen uhkaamasta länsimaisia perinteitä, ajattelutapoja ja arvomaailmaa...
Kriisin aloittamista tapahtumista on käytetty mitä erilaisimpia, usein dramaattisia nimityksiä. Mediassa puhuttiin Aasian kaaoksesta, mullistuksista, myllerryksestä, romahduksesta ja rahoitusjärjestelmän globaalista luhistumisvaarasta. Yhdysvalloissa kriisi tulkittiin yleisesti räikeästi arvosteltujen "Aasian järjestelmän", "aasialaisten arvojen", "hyvävelikapitalismin", "nepotismin" eli sukulaisten suosimisen ja "Japanin turmelevan mallin" romahtamiseksi. Japanissa puhuttiin mieluummin "globaalin kapitalismin kriisistä". Eräät taloustieteilijät, mm. Harvardin yliopiston professori Jeffrey Sachs, pitivät Aasian kriisiä "kansainvälisten pääomamarkkinoiden toiminnan kriisinä"...
Maailman silmissä Japanin kansan kohtalon on nykypäiviin asti nähty kytkeytyneen läheisesti naapurimaittensa kehitykseen. Niinpä vuonna 1997 Kaakkois-Aasiassa ja Koreassa alkaneen valuutta- ja talouskriisin syntymisen syytkin ja sen seuraukset yritettiin kansainvälisessä mediassa kytkeä Japaniin. Japani oli muka omalla menestymisellään kriisin aiheuttanut – alueen maiden seuraamaksi esimerkiksi tulleella talousmallillaan...
Sivut 248, 313-316

Valikoituja kirjan teemoja

’Freeter’, elämää opiskeleva nuori

On esitetty arvioita, että japanilaisten nuorten työkäyttäytymisen uusi trendi saattaa muuttaa kansakunnan lopullisesti. Tällä tarkoitetaan nuorten uusia asenteita ja muodikkaana pitämää tapaa opiskella elämää. Japanissa näistä nuorista käytetään freeter termiä. Sillä tarkoitetaan loppututkinnon suorittanutta, 1534 vuotiasta, tilapäis tai osaaikatyössä olevaa henkilöä, joka ei enää opiskele. Freeter yleensä kyllästyy nopeasti saamaansa pysyvään työpaikkaan ja ryhtyy kokeilemaan työn murheista vapaampaa elämää. Freetereitä oli tehtyjen arvioiden mukaan noin 2,5 miljoonaa vuonna 2005. Koulutuksensa päättäneistä nuorista suuri osa sanoutuu nykyään irti työpaikastaan kolmen ensimmäisen vuoden aikana: keskikoulun suorittaneista 70 , lukion päättäneistä 50 ja akateemisen loppututkinnon suorittaneistakin 30 .
Sivut 119, 133134
Lue lisää
Toteutus:Viestintäratkaisut Webmaster Kirjaudu sisään