Japaninkaan lainsäädännössä - toisin kuin Saksassa - ei myönnetä työntekijöille tai heidän edustajilleen mitään olennaista asemaa yrityksessä. Japanin yrityksissä on kuitenkin pitkään vallinnut käytäntö, jonka mukaan työntekijöitä pidetään yrityksen tärkeimpinä edunvalvojina. Useimmat Japanin yrityslain tunnetut professorit ovat olleet yksimielisiä siitä, että yrityslain-säädännön periaatteista ja teorioista riippumatta suurten yritysten hallinnossa annettiin 1990-luvulla prioriteetti työntekijöiden eduille.Japanin kauppalain mukaan yrityksen korkein päätäntävalta kuuluu osakkeenomistajien yhtiökokoukselle yrityksen tärkeissä kysymyksissä. Todellisuudessa yhtiökokouksella ei ole ollut suurta vaikutusvaltaa yrityksen asioihin, koska kokoukseen osallistuvat osakkeenomistajat ovat yleensä antaneet vaikenemalla avoimen asianajovaltakirjan yrityksen johdolle.Osakkeenomistajat eivät ole Japanissa yleensä edes osallistuneet henkilökohtaisesti yritysten yhtiökokouksiin. Läsnäolijoiden määrä on edustanut useimmiten vain noin 30 prosenttia osakekannasta. Muut ovat lähettäneet kokousta varten avoimen valtakirjan."Oikeaoppisesti" johdetun japanilaistyyppisen yrityksen toimintaa on valvonut ja kantanut ensisijaisesti huolta sen menestymisestä yrityksen koko henkilökunta, joka on monin tavoin sitoutunut toimimaan parhaan kykynsä mukaan perheeseen verratun yrityksensä menestymiseksi. Ulkoiset voimat ovat viime aikoina alkaneet Japanissa aiheuttaa paineita osakkeen-omistajien intressien vahvistamiseksi.Sivut 91, 113-114, 221, 238