Kansainvälistymisen merkitys japanilaisille
Muut maat ovat pitkään vaatineet Japania kansainvälistymään. Nykyään japanilaisetkin haluavat kansainvälistyä. Kansainvälistymisen vaatimisesta ei ole sen sijaan esitetty selvää sisällöllistä määritelmää. Japanissa ei ole myöskään syntynyt kansallista konsensusta siitä, mitä kansainvälistymisen tulisi käsittää eli mitä japanilaisten tulisi tehdä muuttaakseen yhteiskuntansa paremmin kansainvälisiä vaatimuksia vastaavaksi...
Euroopassa ja Yhdysvalloissa on tarkasteltu Japanin ja länsimaiden eroavuuksia yleistetysti "idän ja lännen" välisinä eroina. Kun japanilaiset sen sijaan tarkastelevat suhdettaan Aasian maihin, heidän on ollut vaikeata löytää riittävästi yhteisiä nimittäjiä voidakseen samaistua erilaisista ja eri tasoilla elävistä kansoista ja kulttuureista koostuvaan "idän ryhmään"...Japani on itse joutunut eriarvoisen kansainvälistämisen uhriksi. Monet japanilaiset tuntevat siten hyvin katkeruuden, jota vieraan kulttuurin ja sen menetelmien pakottaminen voi synnyttää. Japanilaiset yritysjohtajat ovatkin jatkuvasti korostaneet, ettei heidän yrityksensä kansainvälistyminen merkitse yhtäläisen yrityskulttuurin soveltamista kaikkialla maailmassa. Japanilainen yritys toimii "maassa maan tavalla", noudattaa paikallisia sääntöjä ja kunnioittaa asemamaan kulttuuriperinteitä, esimerkiksi uskonnosta johtuvia tapoja. Kun japanilaiset puhuvat kansainvälistymisestä, he tarkoittavat sillä haluavansa tulla kansainvälisen yhteisön hyväksymäksi. Kansainvälistäminen japanilaisessa mielessä tarkoittaa loputonta prosessia, jolla ihmiset kehittävät itseään ottamalla oppia muista.Eräistä kansainvälistymiseen liittyvistä seikoista on Japanissa päästy laajaan yhteisymmärrykseen. Yksimielisyys vallitsee siitä, ettei kansainvälistyminen ole Japanin sisäisen dynamismin tuote. Sen on aiheuttanut maailmalla tapahtuneista muutoksista syntynyt ulkoinen paine. Kansainvälistyminen ymmärretään täten nimenomaan Japanin reaktioksi ulkomaisiin ärsykkeisiin.Sivut 325-327